lauantai 26. huhtikuuta 2014

Meillä on rakennuslupa!


Eilen meille tuli varsin miellyttävää postia Nurmijärveltä: meillä on nyt rakennuslupa, nyt on lupa rakentaa, jipii! Luvan saaminen kesti aika tarkkaan viisi viikkoa, eli melko sukkelaan se kävi, vaikka odotteluaika pitkältä tuntuikin. :)

Seuraavaksi ilmoitamme luvasta Helmitalon väelle. Toivottavasti aikataulutkin alkavat pian selkiintyä ja saamme tietää, milloin maanrakennustyöt aloitetaan ja koska perustuksia tullaan tekemään. Ennen maanrakennustöitä pitää kai vielä hyväksyttää vastaava työnjohtaja, IV- ja KVV-vastaavat rakennusvirastossa (vastaava mestarimme hoitaa kaikkia näitä tehtäviä), pitää aloituskokous ja merkkauttaa rakennusten nurkat tontille, tehdä vesi- ja viemäriliitossopimukset ja saada sähköt kytkettyä talon pystytyspäivään mennessä.

Kävimme maaliskuun lopussa myös kalustefirmoissa eli PM Kalusteessa ja Kalustetuote Eerolassa pyytämässä keittiö- ja kiintokalustetarjouksia. Myös tarjouksia oli piinaava odottaa, sillä PM Kalusteen tarjousta odotimme kokonaiset kolme viikkoa ja Eerolan tarjousta neljä viikkoa. Mutta viimein pääsemme vertailemaan tarjouksia toden teolla!

Odottelun aikana olemme käyneet myös tontilla fiilistelemässä. Helmitalon jengi oli kiikuttanut sinne pramean kyltin, jee!
Kyltti!
Lisäksi risukeiju (=iskä) oli käynyt tontilla kaatamassa pajukot ja pihakoivun.
Tarvitaan enää "pieni" pintaraapaisu, niin talo voidaan toimittaa!

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Savityöt - tuleva harrastuksemme?


Tontillemme tehtiin maaliskuun alkupuolella pohjatutkimus. Seuraavat kahdeksan riviä sisältävät suurin piirtein kaiken, mitä lopulta ymmärsimme tutkimuksen parikymmensivuisesta loppuraportista:

Tutkimuksessa tontille tehtiin seitsemän kairausta siten, että kairauksia tuli sekä talon, autokatoksen että varaston kohdalle.

Maaperä on routivaa ja pintahumuksen alla on metrin savikerros. Sitten on silttiä ja moreenia ja noin 3-5 metrin syvyydessä kalliota.

Ennen perustustentekoa savea poistetaan, sillä rakennukset pitäisi rakentaa silttikerroksen päälle.

Helmitalon perustuksiinhan tulee vakiona 300-millinen antura, mutta pohjatutkimusten tulosten perusteella tarvitsemme 600-millisen anturan.

Lisäksi tarvitsemme perustukset myös autokatokseen ja takaterassiin, ja nehän kannattaa tehdä samalla kun talon perustukset. Perustustentekijä antoi tarjouksen, että lisäantura sekä autokatoksen ja terassin perustukset maksavat reilut 4 000 euroa. Lisäkustannuksia siis tulee, mutta onneksi jätimme budjettiin alun perinkin pelivaraa ylläreiden varalle. Onneksi ei sentään tarvitse paaluttaa!

Meikäläistä ja karvaista poikaamme, jota Gustav Kaniksi kutsutaan, mietityttää, millainen tuo savinen maaperä sitten on nurmikon, omenapuiden, puska-aidan, luumupuiden, kirsikoiden, syreenipensaan, karviaisten, vadelmien, viinimarjojen, salaatin, perunoiden, porkkanoiden ja kukkasten kasvatuksen kannalta. Ja kyllä, puutarhakirjat on kannettu kirjastosta kotiin jo aikapäiviä sitten!

"Sinäkin voit olla taimitaituri", näissä kannustetaan.
Sanotaan, että savimaa on tiivistä ja painavaa, märkänä liukasta ja kuivana kovaa. Savimaasta on siis kuohkeus kaukana - harmi! Savimaa kai myös pidättää vettä, jolloin kasvit eivät kykene imemään vettä itsellensä. Juuret taas kärsivät hapenpuutteesta, eli lähtökohdat on kamalan kivat!

Mutta onneksi savimaata voi parannella lisäämällä maahan karkeaa hiekkaa, kalkkia, turvetta ja kompostia. En sitten tiedä, missä vaiheessa tuollaiset toimenpiteet kannattaa suorittaa - vasta kun rakennukset ovat pystyssä ja alamme pihaa laittamaan, vai jo aiemmin. Ja kun rakennusten kohdilta savi pitää kuitenkin kauhoa pois, niin pitäisikö sama, (ilmeisen hintava) operaatio tehdä koko tontille? Silloinhan maa ei enää olisi savimaata, kai
Jo kertaalleen uppouduin Lintumetsän maaperään.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

12 faktaa Nurmijärvestä


Mehän emme tienneet Nurmijärvestä yhtikäs mitään ennen kuin osallistuimme kunnan tonttiarvontaan. Ohi olimme ajaneet arviolta toistamiljoonaa kertaa, mutta ikinä emme olleet Nurmijärvelle edes pysähtyneet - huoltoasemakäyntejä kun en nyt laske pysähdykseksi.

Nyt onkin korkea aika onkia selville kaikki nippelitieto tulevasta kotikunnastamme! Tässä alkua:

1. Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei kutsu itseään kaupungiksi. Kunnassa asuu yli 41 000 ihmistä.

2. Nurmijärven vaakunassa on sinisellä pohjalla seitsemän vaaleatukkaista miestä. Yksi heistä on Juhani. Toinen on Tuomas. Sitten on myös Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Eli seitsemän veljestä.
Veljekset.
 3. Nurmijärvellä on viisi naapuria: Espoo, Vantaa, Hyvinkää Vihti ja Tuusula.

4. Nurmijärven keskellä oli ennen järvi, mutta se kuivatettiin 1950-luvulla. Siitä nimi Nurmijärvi.

5. Albin Koponen perusti Nurmijärvelle vuonna 1899 Suomen ensimmäisen lääketehtaan. Olivat tunnettuja lapamatolääkkeestään, jota myytiin Amerikkaan asti!

6. Nurmijärven isoimmat taajamat ovat Nurmijärven Kirkonkylä, Klaukkala sekä Rajamäki. Hassua, että Klaukkalasta on viime vuosina kehittynyt mahtavampi kuin itse Kirkonkylästä.

7. Nurmijärven nimikkolintu on punaisesta töyhdöstään tunnettu palokärki. Toivoa sopii, ettei Lintumetsässä majaile palokärkiä, sillä sanonnan mukaan kuolema vierailee siinä talossa, jonka pihaan palokärki asettuu.

8. Nurmijärven nimikkoeläin sen sijaan on mäyrä eli metsäsika, jolla on naamataulussa suojatiekuvio.

9. Tunnettuja nurmijärveläisiä ovat elokuvaohjaaja Dome Karukoski, jääkiekkoilija Ville Peltonen, poliitikko Matti Vanhanen ja tangokuningatar Marita Taavitsainen.
"Nurmijärven kuningatar" paikallisella tanssilavalla.
10. Ai niin. Melko tunnettu on myös kansalliskirjailijamme ja suomenkielisen kirjallisuuden isä, Aleksis Kivi, joka syntyi Nurmijärvellä vuonna 1834. Nurmijärvellä on jo vuosikymmenten ajan vietetty Taaborinvuoren Kivi-juhlia Aleksis Kiven kunniaksi, ja kirjailijan syntymäkoti on avoinna myös yleisölle.
Kivi-patsas kunnantalon edustalla.
11. Rajamäellä alkoi 1880-luvun lopulla toimia Suomen suurin hiivatehdas ja viinanpolttimo. Toisen maailmansodan aikaan Alko valmisti Rajamäen tehtaalla Molotovin coctaileja eli polttopulloja, joita käytettiin sodassa aseina. Rajamäellä valmistetaan edelleen alkoholia 55 miljoonaa litraa vuodessa.

12. Nurmijärvellä toimi 1820-luvulta lähtien raaka rikollisliiga, Nurmijärven rosvot. Voimme kuitenkin nukkua yömme levollisin mielin, sillä rosvot saatiin kiinni 700 venäläissotilaan voimin.