Vihdoin vihertää

Kaikkien laskelmien mukaan nurmikkomullan piti riittää koko pihaan ja sitä piti jäädä vielä muutama kuutio ylikin, mutta niinhän siinä kävi, että todellisuudessa multa loppui kesken. Niinpä multaa piti tilata vielä yksi satsi, eli 12 kuutiota, lisää.

No 6.6., eli Gustav Kanin nimipäivänä, pääsimme viimein aloittamaan nurmikonkylvön ja heitimme ensimmäiset siemenet maahan hyvin juhlallisin mielin. Aloitimme kylvön etupihalta ja kun olimme edenneet talon etukulmalle asti eli ei kovin pitkää matkaa, niin ensin yltyi yhtäkkiä tuuli ja sitten alkoi taivaalta tippua vettä. Kiva. Kylväminen piti lopettaa. Tulihan sitä jo liki puoli tuntia aherrettuakin. Onneksi Lintumetsän linnut eivät sentään tulleet nokkimaan siemeniä maasta.

Kyseisen episodin jälkeen olemme jatkaneet kylvöjä aina, kun säät ovat sallineet. Tosi tuulista on ollut ja meistä onkin viime viikkoina tullut melko neuroottisia tuulentarkkailijoita. Tuulisella kelillä kylväminen on ihan mahdotonta, sillä siemenet meinaavat sinkoilla naapurien puolelle.

Emme ole edes yrittäneet kylvää kovin isoja aloja kerralla, vaan valitsemme pihasta aina n. 30-60 neliön kokoisen alueen, jonka kylvämme. Näin siementen menekki on helpompi arvioida.

Ja kyllä, minut on nimetty viralliseksi siementensekoittajaksi. Mikä kunnia! Työpisteeni on varastossa, jossa punnitsen keittiövaa'an avulla, paljonko siemeniä menee kylvettävälle alalle. Sitten sekoitan joukkoon vielä oikean määrän apilaa.

Aina ennen kuin olemme alkaneet viskoa siemeniä, olemme jyrsineet maan vielä kertaalleen rikki. Tuo onkin ollut melko välttämätön työvaihe, sillä pintamaa on päässyt kovettumaan niin paljon, että ilman jyrsimistä sitä olisi melko mahdotonta haravoida siementen peitoksi.

Ja sitten siemeniä heittelemään. Oma ranneliikkeeni siementenheittelijänä ei ole vielä kovinkaan harjaantunut, mutta kyllä se ranne siitä notkistuu, mitä enemmän hommaa tekee.

Mutta katsokaas tuosta videolta noin kahden minuutin kohdalta, miten letkeästi siemenet lentelevät! Aika mieletöntä, että nurmikonkylvöstäkin on olemassa opetusvideoita. :D

Siemenet peitetään siten, että haravalla tehdään edestakaista liikettä.

Ja sitten vielä jyrätään, jotta siemenet saavat mullasta hyvän tartuntaotteen, tai jotain.


Vielä olisi pihasta pieni osio kylvämättä, mutta se on ihan yhden illan homma. Sadetta ollaan nyt kylvöjen aikaan saatu ihan liian vähän. Jos taivaalta on pisaroita ropissut, niitä on tullut niin vähän, etteivät ne kunnolla edes kastele kylvöstä. Niinpä joka ilta pitää varata 1,5 tuntia siihen, että pönötämme pihalla letku kourassa ja kastelemme maata. Tuntuu vaan, että kylvöstä saisi kastella ihan hulluna, että maa pysyisi seuraavan vuorokauden kosteana. Jos maa kuivahtaa, siemenet eivät kuulemma idä.

Vaikka ensikertalaisia nurmikonkylvössä ollaankin, emme me kovin pahasti ole epäonnistuneet: yhdeksäntenä päivänä kylvöstä etupihalla oli havaittavissa pieniä nurmikonhaituvia. Jes, työvoitti! Tätä ollaan viimeiset kaksi kuukautta odotettu!

Siemenseokseksi valitsimme ihan perus olonurmikon, jota myydään melkein kaikissa marketeissa ja puutarhakaupoissa. Siemenseoksessa on sekä  punanataa, niittynurmikkaa että englannin raiheinää, ja nimenomaan raiheinä on kai se, joka itää noista ensimmäisenä. Niittynurmikan itämisessä puolestaan voi mennä useampikin viikko.

Extranahan sekoitimme siementen joukkoon myös valkoapilaa, joka on myöskin nopea itämään. Jännityksellä odotan jo sitä, kun piha on täynnä apilankukkia ja pääsen tutkailemaan, löytyisikö seasta myös muutama neliapila. :)