Lintumetsän puut

Toukokuun lopussa istutettiin pihaan puita ja pensaita – mietittiin, että helpompi nuo on istuttaa ennen nurmikon kylvämistä.

Asemakaavahan määrää, että pihaamme on istutettava 10 puuta, mikä tuntuu melko isolta määrältä tämänkokoisella tontilla. Niinpä oli vähän haastavaa pähkäillä, mitkä puut pysyisivät suhteellisen pienikokoisina, ettei pihasta tulisi turhan varjoisa.

Aika kasa tuli luettua talven ja kevään aikana puutarha-aiheista kirjallisuutta ennen kuin nämä puut valikoituivat pihaamme:


1) Tuurenpihlaja

Kai nyt etupihalla puu pitää olla. Tälle pienelle etupihalle emme kuitenkaan halunneet mitään liian suurta puuta, etteivät kulkuväylät kävisi ahtaaksi, vaan toiveena oli löytää tarpeeksi näyttävä, mutta ei kuitenkaan liian suuri puu.

Lopulta puuksi valikoitui siis tuurenpihlaja. Se on sirompi kuin kotipihlaja, eli kasvaa noin 5-10-metriseksi. Kaikista parhaiten se viihtyy kuulemma aurinkoisella paikalla, ja kyseiseen etupihan kohtaanhan aurinko oikein porottaakin.

Pihlajat ovat luonnostaan nättejä puita, ja tuurenpihlaja on erityisen nätti syksyisin: ensin kehittyvät marjatertut ja sitten koko puun lehdistö muuttuu punaiseksi - väri sopii hyvin yhteen talon katon kanssa. :D Ja puu kuulemma pitää lehtensä vielä marraskuussakin, ja keväisin se virkistyy taas ensimmäisten joukossa.

Tuure on jotenkin

sympaattinen persoona! Taimitarhalla kerrottiin, että Tuure on myös jänöjen ykkösherkku, joten päätimme viritellä Tuurelle massiiviset suojaverkot näin kesäksikin.

Tuurelle oli "ihana" kaivaa kuoppaa, kun samaisessa kohdassa oli ennenkin ollut puu ja juurakot piti repiä irti.

2 & 3) Kartiotuija & kartiomarjakuusi

 
Muutama vuosi sitten ostimme edellisen asuntomme parvekkeelle pienen kartiotuijan. No tähän päivään asti tuija on elellyt ruukussa, mutta lähipäivinä tuija muuttaa etupihamme havukasvipenkkiin.

Omasta mielestäni havut ovat takapihalle jotenkin liian arkisia, joten etupiha on tuijalle ehdottoman oikea osoite. Havupenkkiin se saa kaverikseen ainakin pallotuijan koska se on niin hauskan näköinen, kartiomarjakuusen koska sellainen tarttui jo ex-tempore kaupasta mukaan sekä jotain muita rehuja, jotka voisivat vaikka kukkia. Silloin se ei tosin ole enää havukasvipenkki, vaan vain kasvipenkki. Kuvat tuosta luomuksesta julkaistaan myöhemmin.


4) Kyynelkoivu

Jotenkin vaan halusin pihaamme koivun. Perinteiset raudus- ja hieskoivut eivät kuitenkaan tulleet kysymykseen, koska emme halua pihaan mitään 20 metriä korkeaa varjostajaa.

Sitten tajusin, että on olemassa myös kyynelkoivu-niminen puu. Se on vartettu rauduskoivun runkoon, siinä on ohuet ja riippuvat oksat ja se kasvaa vain 4-6-metriseksi, mutta sitäkin leveämmäksi, puuksi.

Hassu puu. Päätimme, että se sopisi mainiosti takapihallemme, koska siinä on sopiva ripaus perinteistä koivua, mutta kasvutavan puolesta myös näyttävyyttä ja jännityksellisyyttä.

Ja talvisin kyynelkoivut ovat kuulemma melkoisia taideteoksia, kun lumi verhoaa alaspäin kaartuvia oksia.

Koivu vastaistutettuna. Istuttamisen jälkeen annoimme jokaiselle puulle 30 litraa vettä - siksi näyttää siltä, että kuvan puu on vedenpaisumuksen vallassa.

Ei koivun istuttaminen ihan ongelmitta sujunut. Meikäläisellä oli niin kova vauhti päällä, että meinasin haudata kuoppaan myös kottikärryt.

5) Kirsikka

Takapihalle tulee hedelmäpuutarha ja isännän ehdoton edellytys oli, että pihaan on saatava kirsikkapuu. :) Kirsikkalajikkeeksi valitsimme fanalin. Sen pitäisi olla itsepölytteinen, satoisa ja hiukan makeampi kuin perinteinen varjomorelli, joka myös oli yksi vaihtoehtomme. Satoa pitäisi tulla jo parin vuoden päästä. Kirsikkapuut kasvavat 5-8 metriä korkeiksi ja ne kukkivat toukokuussa upeasti. 

Fantastinen fanal.

6 & 7) Omena

Samaiseen hedelmätarhaan isäntä halusi myös omenapuita, ja vieläpä kaksin kappalein. Lajikkeiksi valikoituivat Pirja ja Petteri, koska onhan omenapuita ihan älyttömän hauska kutsua nimellä.

Vaikka Pirja ja Petteri ovat itsepölytteisiä, nimenomaan Pirja ja Petteri sopivat myös toisillensa pölyttäjiksi ja näin sadosta voi tulla entistä muhkeampi.

Pirja on kesäomena ja sen hedelmät kuulemma kypsyvät ihan ensimmäisten joukossa, jo elokuun alkupuoliskolla.

Petteri taas on myöhäiskesän lajike: hedelmien pitäisi kypsyä syyskuun alkupuolella ja hedelmiä voi varastoida useita viikkoja ennen kuin huononevat.

Molempien pitäisi olla terveitä, vastustuskykyisiä ja satoisia lajikkeita.

Pirja kukki kauniisti, kun se muutti meille. :)

Hyvällä omenapuulla on kuulemma mahdollisimman avarat oksakulmat ja jos oksakulmat eivät ole tarpeeksi avarat, oksiin pitäisi ripustaa painoja. Pirjan oksakulmat taitavat olla melko mainiot.

Petteri.

Heti omenapuiden istutuksen jälkeen tuli kova myrsky ja Pirjalle kävi tosi kehnosti: oksa meni tuulessa poikki. :( Toivottavasti Pirja-parka toipuu.

Pirjan katkennut oksa ei mennyt suinkaan ihan hukkaan, vaan Gustav Kani sai siitä purtavaa.

8) Luumu

Minä halusin pihaan luumupuun! Lajikkeeksi valitsimme Sinikan, koska onhan luumupuuta ihan älyttömän hauska kutsua nimellä. :D

No ei vaan: Sinikka on hyvä, koska se on itsepölytteinen, se tulee varhain satoikään, se tuottaa paljon satoa ja puu jää melko pienikokoiseksi.

Siniluumu Sinikka.

 9 & 10) Pikkusyreeni

Pikkusyreenejä ei olla vielä hommattu tai istutettu, sillä ne tulevat sitten terassin valmistuttua terassin edustalle.


Pikkusyreenit ovat 1,5-metrisiä, rungollisia syreenipuita, joissa on violetit kukat. Ja koska halusin joka tapauksessa pihaan syreenejä, niin järkevintähän on valita lajike, joka voidaan luokitella puuksi, kun puita kuitenkin pitää olla se 10 kappaletta.


Puiden lisäksi istutimme pihaan toki myös marjapensaita. Marjatarha tuli niin ikään varaston vierustalle omenapuiden ja kasvimaan välittömään läheisyyteen. Marjatarhaan tuli Lepaan punainen karviaispuska, joka on muuten jo ihan täynnä pieniä marjanalkuja, pensasmustikka, mustaviinimarja sekä kolme Maurin makeaa vadelmapensastainta.

Maurin makean pitäisi olla mainio, sillä se kai pysyy matalahkona eikä sitä pitäisi joutua tukemaan. Ja pensasmustikka saattaa kuulemma tuottaa jopa 8 litraa marjoja. Uskon vasta, kunhan itse näen. :)