Käytiin tänään tontilla kartoittamassa, paljonko siellä kasvaa puita ja mitä puita siellä kasvaa, koska puut kannattaa alustavasti merkitä asemakaavaan ja onhan se hyvä muutenkin tietää, kuinka mittava tontinraivausurakka meille on tulossa.
Oli hiukan hämmentävää, kun asuinalueella nökötti jo ensimmäinen talo!
Talo! Siellä on talo!
Siinä se seisoi ryhdikkäänä keskellä ei-mitään, vaikkei edellisen tonttivierailumme aikaan talosta ollut tietoakaan. Sitten tajusimme, että olihan tuosta edelliskerrasta vierähtänyt jo kolmisen kuukautta. :) Mutta IIIIK, jotenkin tuon talon näkeminen teki koko projektista taas paljon todentuntuisemman.
Meidän puunkartoitus ei muuten ollut yhtään niin työläs homma kuin oltiin kuviteltu. Ai miksikö? No koska tontilla on tasan yksi puu ja sekin on niin ruma, että sille voi surutta näyttää moottorisahaa.
Kuten jo joskus aiemmin avauduttiin, meidän 927 neliön kokoisille tiluksille ei näyttänyt millään mahtuvan asuinrakennusta, jonka alakerran kerrosala on 107 neliötä, Kymppitalojen 27-neliöistä yhden auton varastollista autokatosta sekä 10-neliöistä pihavarastoa. Naurettavaa.
Niinpä päätimme tyytyä entistä pienempään autokatokseen, jonka päässä ei ole edes varastoa. Mutta eipä mahtunut sekään tontille. Käsittämätöntä. Ihmeellistä. Selittämätöntä. Mystistä. Piirtelimme isännän kanssa erilaisia rakennusten sijoitteluvaihtoehtoja Photoshopilla. Pian totesimme, että ohjelma näytti joko a) tontin tai b) rakennukset väärän kokoisina, joten päädyimme tulostamaan tonttikarttoja ja piirtämään rakennuksia kartalle ihan omin pikku kätösin.
No sitten tajusimme, ettei tulostin suinkaan tulostanut karttoja oikean kokoisina ja mittakaavassa. EI SITTEN MILLÄÄN. Seuraavaksi mietimme, voiko rakennusten mahtumisen selvittää jonkin meille vielä salaisen laskentakaavan avulla. No ei voinut, kai.
Lopulta otimme käyttöön ruutupaperin, viivoittimen, taskulaskimen, lyijykynän sekä sakset. Toisin sanoen piirsimme tontin ruutupaperille ja leikkelimme toisesta paperista talon, autokatoksen ja pihavaraston, joita olikin kovin näppärä siirrellä tontilla eikä pyyhekumikaan näin kulunut. Ja kyllä, vaikka rakennuttaakin muuttovalmiin talon, rakennuttajan on osattava muun muassa piirtää, laskea ja googlata sekä vertailla, kysellä ja selvittää. Ja lähetellä sähköpostia. Ja yhtenä iltana täytyy olla täydellisen kiinnostunut selvittämään, mitä eroa on harkko-, tiili- ja teräshormeissa eikä hymy saa hyytyä siinäkään vaiheessa, kun toisena iltana googlettaa EI 30 -osastointien toteuttamistapoja. Nukkumaan kannattaa mennä siinä vaiheessa iltaa, kun kysäisen väsähtäneenä mieheltä: "Mikä itse asiassa on puu, ja tarviiko meidän kartiotuija merkitä asemakaavaan?"
Niin, takaisin siihen rakennusten sijoitteluun: kun olimme aikamme leikkineet ruutupaperisella tonttipalapelillä, meidän oli myönnettävä, etteivät rakennukset todellakaan mahdu tontille. Toki myös vastaava mestarimme tuon meille omilla, hiukan ehkä ammattimaisemman näköisillä piirroksillaan varmisti.
Jaa että miksikö ei mahdu? No siksi, että ilman naapureiden suostumusta ei taloa, autokatosta tai varastoa saa rakentaa neljää metriä lähemmäs tontin rajaa. Myöskään omat rakennuksemme eivät saa paloturvallisuussyistä olla neljää metriä lähempänä toisistaan. Talo taas on sijoitettava tontin etualalle tietylle viivalle.
Tämä oli lähtökohta, miten olisimme halunneet alun perin sijoitella nuo kolme huikean massiivista rakennusta:
Autokatoksen kulma olisi kuitenkin ollut joitain kymmeniä senttejä(!) liian lähellä naapurin rajaa. Muutenkin asetelma mietitytti, sillä meille tulee talon oikeaan päätyyn parveke, josta olisi ollut kovin kehnot näkymät, mikäli autokatos olisi ollut turhan lähellä taloamme.
Koska tontin leveys ei tuntunut antavan periksi, mietimme myös, pitäisikö autokatos sijoittaa talon taakse. Tuossa tapauksessa autokatos olisikin tullut melkein keskelle pihaa, ja olisimme saaneet ihailla kaunista autoamme, jota Friidaksi kutsutaan, kaiket päivät takaterassiltamme. Lopulta torppasimme idean.
Mietin myös, voisiko talon sijoittaa toisin päin, eli pääty kadulle päin. Tuo vaihtoehto tuntuikin sangen lystikkäältä etenkin, jos saunan ikkuna olisi ollut kadulle päin. Juu ei kiitos. Jos taas parvekepääty olisi ollut kadulle päin, autokatos olisi ollut keittiön ikkunan edessä ja iso takaterassimme olisi ollut lähellä naapurin rajaa. Juu ei kiitos.
Varaston päätimme ihan suosiolla heivata tontin perille, koska varastokaan ei saa olla alle neljän metrin päässä rajasta, talosta tai autokatoksesta, emmekä halua varastorakennusta pihan keskivaiheille.
Lopulta myös vastaava mestarimme totesi, että autokatos on vaan rakennettava kiinni taloon. Niinpä päädyimme tähän ratkaisuun:
Hintaa autokatokselle tulee nyt enemmän kuin olimme suunnitelleet, sillä talossa kiinni olevaa, luiskakattoista autokatosta ei löydy valmispakettina, vaan arkkitehdin pitää se suunnitella. Mutta turha surkutella, kun asialle ei mitään voi. Talon päätyseinään, autokatoksen takaseinään sekä autokatoksen kattoon pitää myös laittaa EI 30 -paloeristeet, koska talo ja katos ovat toisissaan kiinni.
Talon päädyssä on saunan ja kylpyhuoneen pikkuikkunat, mutta autokatos ei onneksi ihan niiden eteen tule. Noita 0,2 neliön ikkunoita ei tarvitse edes EI 30 -paloeristää, eikä näillä näkymin yläkerran päätyikkunaakaan. Onneksi, sillä paloikkunat saattavat pikaisen googletuksen mukaan olla jopa viisi kertaa niin hintavia kuin normi-ikkunat.
Niin, vastaavan mestarimme avulla löysimme mainion arkkitehdin ja parhaillaan odotamme lumoavia luonnoksia Friidan tulevasta kodista. :)
Sitä odotellessa voimme fiilistellä, millaista meillä tulee olemaan, kun joudumme alkuperäissuunnitelmista poiketen rakentamaan autokatoksen ihan itse. Kyllä me selvitään! Olihan Muumipeikkokin amatööri, ja noin tukevan tönön pystytti! Hienoja rakennusvinkkejä kohdasta 10:00 alkaen.
Tänään, 7. tammikuuta, oli iso päivä. Oli myös iso vesisade. Ennen auringonnousua suuntasimme Nurmijärven virastotalolle allekirjoittamaan tontin kauppakirjaa!
Kaikki sujui sangen sutjakkaasti, ja jee, nyt tontti on oikeasti meidän! (Eikun pankin?)
Myös suurin osa naapureistamme on kuulemma tänään, eräpäivänä, tulossa allekirjoittamaan kauppakirjansa.
Kyllä kannatti ostaa tontti: saatiin kaupanpäällisiksi komea takansytytin. Enää pitää valita se takka! :D
Välipäivinä istahdettiin pankkikonttorin penkkiin sulattelemaan jouluruokia. Tai itse asiassa kuvittelimme alun perin, että tonttilainapapereiden allekirjoittaminen olisi ohi 15 minuutissa, koska paperit oltiin tehty valmiiksi ja kaikista yksityiskohdista sovittu etukäteen - mutta katinkontit! Istuimme pankkivirkailijan juttusilla kepoisat 1h 45min.
Tuossa ajassa vedin allekirjoituksen seitsemään paperiin, miehellä saldo oli toistakymmentä. Kotiinviemisiksi saimme yli 80 sivua erinäisiä sopimusehtoja ja muuta iltalukemista.
Koitoksen jälkeen olin henkisesti niin uupunut, että unohdin tapaamisen päätteeksi kinuta itselleni säästöpossua, mikä on hyvin infernaalisen uupumisen merkki.
Mutta ohi on, ja tonttilaina on meidän! Pitikö tässä kohtaa itkeä vai nauraa? Seuraava pankkitapaaminen lienee toukokuussa, kun allekirjoitetaan talolainapaperit.
Vielä näin ennen joulua nytkäytettiin talohommaa eteenpäin: tehtiin nimittäin sopimus klaukkalalaisen pääsuunnittelijan / vastaavan työnjohtajan kanssa.
Emme ryhtyneet vastaavia mestareita sen enempää kilpailuttamaan: tuota suositeltiin meille Helmitalolta. On kuulemma tarkka tyyppi, valvonut monia Helmitaloja ja netistäkin luimme tästä pitkän linjan ammattilaisesta pelkkiä hyviä kommentteja.
Tuntuukin siltä, että teimme hyvän diilin: mestari käy rakennustyömaalla vähintään 50 kertaa, ja on huojentavaa, että siellä on joku, joka huomaa, jos kaikki ei menekään niin kuin pitäisi. Saimme mielenrauhan. Toisaalta saimme myös tsempparin: tyyppi sanoi heti, että projektin on joka viikko edettävä edes jotenkin, jotta saadaan rakennusluvat hyvissä ajoin vetämään!
Heti ensialkuun, joulupuuron syönnin jälkeen, alamme vastaavan mestarin kanssa selvittää, miten talo, autokatos ja varasto mahtuvat tontille - itsehän olemme jo melkein sekoamispisteessä, kun olemme yrittäneet kyseisiä rakennuksia tontille piirrellä. Ne eivät mahdu! Eivät sitten mitenkään, vaikka lääniä on 927 neliötä!
Talo on nimittäin sijoitettava tiettyyn linjaan tontin etualalle. Autokatoksen paikkaa ei ole tiukasti määritelty, mutta kaiken järjen mukaan sekin on saatava tontin etualalle, koska kuka täysijärkinen haluaa ajaa autonsa takapihalle? Tosin meidän Friida on kyllä sen verran kaunis ja säkenöivä Mazda-mimmi, että kyllähän sitä kelpaisi takapihan terassilta ihastella! Kaiken lisäksi ilman naapurien suostumusta autokatosta tai taloa ei saa sijoittaa neljää metriä lähemmäksi tontin rajasta. Myös autokatoksen ja talon välissä on oltava tuo pottumaiset neljä metriä.
PS: Pariin päivän päästä saimme vastaavalta mestarilta joulukortin. Siinä oli pupuja, joista etenkin Gustav Kani innostui.
Ihanaa joulua ja jännittävää uutta vuotta! Kiikutetaankohan joulukuusta vuoden päästä vanhaan vai uuteen kotiin?
