Jipii, paperisodan voitto on meidän! Rakennuslupahakemus on pantu vetämään 19.3., mutta olipahan homma!
 |
| Tältä näyttää rakennuslupahakemus. |
Parhaimmillaan yksi paperilappunen taisi maksaa 80 euroa, eli ei se hakemus halvaksi tullut. Muutenkin on vähän naurettavaa tilailla kunnalta noita papereita vain, jotta voimme postittaa ne heille takaisin hakemuksen yhteydessä. :D
Eikä hakemuslomakkeen ja väestörekisterikeskuksen tilastointilomakkeen täyttäminenkään ihan mutkatonta ollut. Siinä vaiheessa kun oltiin käyty paperisotaa jo aika tovi, RH1-lomakkeessa kysyttiin tilan nimeä. Siinä vaiheessa iski epätoivo. Paperisota oli nujertanut kaiken luovuuden, mutta väkisin yritin ehdottaa isännälle Käpälämäki-nimeä. Ei kelvannut, koska talommehan ei varsinaisesti sijaitse mäessä. :D Lopulta vastaava mestarimme päästi meidät piinasta kertomalla, ettei tontteja suinkaan tarvitse asemakaava-alueella nimetä, vaan saamme tonttimme nimeksi viehättävän, viisinumeroisen tunnuksen. Nice?
Niin, ja samaan syssyyn aloimme udella vastaavalta mestarilta, missä vaiheessa asemakaavapiirroksemme on. Vastaus: Ei ole missään vaiheessa, koska sen laatiminen ei kuulu vastaavan mestarin toimenkuvaan. Ja me amatöörit olimme koko ajan olettaneet, että asemakaavahommeli on hänen heiniään! Onneksi pelastajaksemme ja asemakaavoittajaksemme riensi lopulta isännän eno.
Lopullisia piirustuksiakin pallottelimme tovin jos toisenkin. Lopullisten päätösten tekeminen oli vai-ke-aa! Mietimme, haluammeko kuistiin, terassiin ja parvekkeeseen perinteiset pystykaiteet vai modernit vaakarimat. Myös terassin lopullinen koko mietitytti. Mistä sitä voi tietää, minkä kokoiselle terassille on tarvetta?
Vaihdoimme viime hetkellä myös etukuistin eli sisäänkäynnin tyyliä. Käynti etukuistille tuleekin nyt vasemmasta sivusta eli autokatokselta päin, kun alun perin sisäänkäynnin piti olla suoraan edestä.
Ai niin, ja myös talon väri tuli päätettyä ainakin suurin piirtein. Siitä tulee keltainen ja katosta tiilenpunainen, nurkkalaudat ja ikkunanpielet ovat valkoiset. Ei edes ollut vaikea valita. ;)
 |
| Pari vaihtoehtoa. |
Ai niin, ja viime hetkellä vaikeaksi heittäytyi myös varastokopin katto. Meille tulee siis varastoksi tämä Lillevilla.
 |
| Varasto. |
Jotenkin yhtäkkiä ymmärsimme, että eihän varaston huopakatto taidakaan olla kaavamääräysten mukainen, sillä kaavassa sanotaan, että pääasiallisen kattomateriaalin pitää olla tiili tai konesaumattu pelti. Isäntä kysyi rakennusvalvonnasta, koskeeko kaavamääräys myös varastokoppia, ja vastaus oli, että leikkimökistä saisi toki tehdä huopakattoisen, mutta varastosta ei.
Ja koska varastoa ei ole suunniteltu niin tukevaksi, että se kestäisi painavan tiilikaton, ongelmia oli luvassa. Konesaumattu pelti kuulemma taas on liian kinkkinen amatöörin asennettavaksi. Onneksi rautakaupan tyypit osasivat suositella meille "feikkikattoa", joka siis näyttää ihan konesaumatulta pelliltä, mutta ei sitä oikeasti ole, vaan on helpommin asennettavissa. Taas soiteltiin rakennusvalvontaan ja kyseltiin, kävisikö sitten tämä katto, ja onneksi kävi!
Niin ja naapureiden kuuleminen piti tietenkin myös hoitaa ennen kuin jätettiin lupahakemukset.
Alun perin saimme kunnalta virallisen listan, jossa luki, että kuultavia naapureita olisi kolme. Sitten eräs naapuri listan ulkopuolelta ottikin meihin yllättäen yhteyttä ja he halusivat esitellä suunnitelmansa meille. Hetken ihmettelimme, pitääkö heidän tosiaan esitellä suunnitelmansa meille, mutta meidän ei tarvitse kuulla heitä. Lopulta saimme vahvistuksen, että kunta oli kämmännyt ja meidän pitäisi kuulla myös näitä neljänsiä naapureita.
Niinpä eräänä kauniina tiistai-iltana eli eilen ajelimme ympäri ämpäri lähitienoita ja kävimme pyytämässä kaikilta tulevilta naapureilta nimmarit. Iltamyöhällä vielä täytettiin viimeiset lappuset pimeässä autossa ja mentiin tipauttamaan koko nivaska vastaavan mestarin postilaatikkoon. Huh, helpotus - nyt ne paperit on pois omista käsistä ja naapuritkin vaikuttavat mahtavilta!
On myös jännittävä nähdä, millainen koko asuinalueesta lopulta muodostuu. Ainakin lähinaapureiden talot näyttävät olevan pulpettikattoisia, harmahtavia, yksikerroksisia ja moderneja, kun taas meidän talomme on harjakattoinen, keltainen, 1,5-kerroksinen ja vanhahtava. Ja meidän talon kattokin on eri suuntaan kuin vierusnaapureiden katot, vaikka ihan kaavamääräyksien mukaan mennäänkin. Ehkä talomme leimataan lopulta asuinalueen "mummolaksi", joka on vähän vinksin vonksin. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti