sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Roskarallia


Tällä viikolla meillä oli tavoitteena hankkiutua eroon kaikesta rakennusjätteestä, jota tontillemme oli kertynyt liki Mount Everestin korkuinen kasa. Hyyyi, ainakin itseäni vähän häiritsi, kun kaikkialla lojui epämääräistä rompetta.

Viikon aikana kuskasimmekin tontilta kaksi täyttä peräkärryllistä roskia kaatopaikalle. Lisäksi yksi peräkärryllinen semi-hyvää puutavaraa jätettiin säilöön tulevia nikkarointiprojekteja varten ja osa puutavarasta meni polttopuuksi. Roskaralli jälkeen tonttikin näyttää taas isommalta.

Romukuormaa.  

Mutta niin näyttää isommalta myös talomme noin niin kuin sisältäpäin! Viikon aikana meille nimittäin oli tehty väliseinät ja kylpyhuoneen seinätkin oli muurattu. Myös putkimies oli paikalla käynyt.

Ilman väliseiniä talo näytti jotenkin pieneltä ja sitä ajatteli, miten kaikki huoneet mahtuvat siihen tilaan, mutta jotenkin väliseinät antoivat tilantuntua. Jännä ilmiö.
Olohuone.
Keittiö.
Makuuhuone.
Kylppärin muurausta.
Rakennusmiesten tahti ihmetyttää meitä edelleen. Tuleekohan jossain vaiheessa sellainen tilanne, että kaikki mahdolliset sisähommat on jo tehty ja on vain sinnikkäästi odoteltava lattiavalun kuivumista..? Valamisesta on kulunut vasta kaksi viikkoa ja valun kuivumiseen menee kai vähintään kolme kuukautta, ja ennen kuivumista ei lattiapinnoille voi tehdä mitään.

Jo talon pystytyspäivänä Helmitalon miehet sanoivat, että säännöllisellä siivouksella voi nopeuttaa valun kuivumista jopa kuukaudella. Ja kyllähän sen ymmärtää: jos lattialla on paljon sahanpurua ja muuta roskaa, ei valu pääse kuivahtamaan. Lattia on kyllä ollut rakennusmiesten jäljiltä ihmeen siisti aina kun olemme talolla käyneet, mutta joka kerta talovisiitin yhteydessä olemme myös itse tarttuneet harjanvarteen ja lakaisseet lattiat puhtaiksi. Jos sillä voisi edes vähän aikaistaa muuttopäivää. :)

torstai 19. kesäkuuta 2014

Meillä on ovi, parveke, kuisti ja katto


Kun lähdimme ennen juhannusta käymään talolla, löimme isännän kanssa vetoa, olisiko taloomme jo asennettu tiilikate ja pähkäilimme muutenkin, mitä talolla on mahtanut viikon aikana tapahtua. Ihan tällaiseen kehitykseen emme kuitenkaan osanneet villeimmissäkään kuvitelmissamme varautua. Helmitalon porukka oli ahertanut kovasti! <3
Ensinnäkin meille oli asennettu se katto! Katon näki jo kaukaa, kun ajoimme taloa kohti - on tuo tiilenpunainen vaan niin pirtsakka! Joku Lintumetsän tirppakin oli jo asettunut katolle visertämään.
Seuraavaksi huomasimme, että kappas, meillehän on viikon aikana ilmestynyt myös kuisti!
Ja parveke! Se on hurjan komea!
Ja ovikin meillä jo on! Kivaa, ettei talossamme enää ole ihan avoimet ovet. Isäntä kantoi minut herrasmiehen elkein kynnyksen yli.
Tässä taidekuvaa sisältä. Seinät eivät suinkaan ole noin vinot, vaan kuva on otettu kalansilmäobjektiivilla. Väliseinien tekoakin oli jo vähän aloiteltu.
Myös välikattoa oli alettu tekemään, ja isäntä halusi luonnollisesti könytä myös yläkertaan.
Ylhäällä näytti tältä.
Myös projektipäällikkö-ylitarkastaja-loikkiva laaduntarkkailija-kova komentaja Gustav Kani oli talolla käymässä ja totesi, että kotikolon kyhääminen on edistynyt erinomaisella tahdilla ja työnjälki on taianomaista.