Joulupossu? Pankkipossu?

Välipäivinä istahdettiin pankkikonttorin penkkiin sulattelemaan jouluruokia. Tai itse asiassa kuvittelimme alun perin, että tonttilainapapereiden allekirjoittaminen olisi ohi 15 minuutissa, koska paperit oltiin tehty valmiiksi ja kaikista yksityiskohdista sovittu etukäteen - mutta katinkontit! Istuimme pankkivirkailijan juttusilla kepoisat 1h 45min.

Tuossa ajassa vedin allekirjoituksen seitsemään paperiin, miehellä saldo oli toistakymmentä. Kotiinviemisiksi saimme yli 80 sivua erinäisiä sopimusehtoja ja muuta iltalukemista.

Koitoksen jälkeen olin henkisesti niin uupunut, että unohdin tapaamisen päätteeksi kinuta itselleni säästöpossua, mikä on hyvin infernaalisen uupumisen merkki.

Mutta ohi on, ja tonttilaina on meidän! Pitikö tässä kohtaa itkeä vai nauraa? Seuraava pankkitapaaminen lienee toukokuussa, kun allekirjoitetaan talolainapaperit.

Mestari astui kehiin

Vielä näin ennen joulua nytkäytettiin talohommaa eteenpäin: tehtiin nimittäin sopimus klaukkalalaisen pääsuunnittelijan / vastaavan työnjohtajan kanssa.

Emme ryhtyneet vastaavia mestareita sen enempää kilpailuttamaan: tuota suositeltiin meille Helmitalolta. On kuulemma tarkka tyyppi, valvonut monia Helmitaloja ja netistäkin luimme tästä pitkän linjan ammattilaisesta pelkkiä hyviä kommentteja.

Tuntuukin siltä, että teimme hyvän diilin: mestari käy rakennustyömaalla vähintään 50 kertaa, ja on huojentavaa, että siellä on joku, joka huomaa, jos kaikki ei menekään niin kuin pitäisi. Saimme mielenrauhan. Toisaalta saimme myös tsempparin: tyyppi sanoi heti, että projektin on joka viikko edettävä edes jotenkin, jotta saadaan rakennusluvat hyvissä ajoin vetämään!

Heti ensialkuun, joulupuuron syönnin jälkeen, alamme vastaavan mestarin kanssa selvittää, miten talo, autokatos ja varasto mahtuvat tontille - itsehän olemme jo melkein sekoamispisteessä, kun olemme yrittäneet kyseisiä rakennuksia tontille piirrellä. Ne eivät mahdu! Eivät sitten mitenkään, vaikka lääniä on 927 neliötä!

Talo on nimittäin sijoitettava tiettyyn linjaan tontin etualalle. Autokatoksen paikkaa ei ole tiukasti määritelty, mutta kaiken järjen mukaan sekin on saatava tontin etualalle, koska kuka täysijärkinen haluaa ajaa autonsa takapihalle? Tosin meidän Friida on kyllä sen verran kaunis ja säkenöivä Mazda-mimmi, että kyllähän sitä kelpaisi takapihan terassilta ihastella! Kaiken lisäksi ilman naapurien suostumusta autokatosta tai taloa ei saa sijoittaa neljää metriä lähemmäksi tontin rajasta. Myös autokatoksen ja talon välissä on oltava tuo pottumaiset neljä metriä.

PS: Pariin päivän päästä saimme vastaavalta mestarilta joulukortin. Siinä oli pupuja, joista etenkin Gustav Kani innostui.

Ihanaa joulua ja jännittävää uutta vuotta! Kiikutetaankohan joulukuusta vuoden päästä vanhaan vai uuteen kotiin?

Taas vähän viisaampi

Tänään käytiin Nurmijärven virastotalolla rakennustarkastusinsinöörin juttusilla. Esiteltiin alustavat talosuunnitelmat ja kyseltiin lisäkysymyksiä kaavamääräyksistä. Suunnitelmat näyttäisivät pääpiirteissään olevan ok.

Uutena tietona tuli, että Nurmijärvellä jokaisen talon pihasta pitää löytyä varasto, ja mielellään vielä 10 neliön suuruinen. Rakennusluvassa pitää kuulemma ilmoittaa myös alustavat suunnitelmat talon väristä, joten pian päästään värikarttoja tutkimaan! Kaavamääräyksissähän värejä ei ole kamalasti rajoitettu, sillä talon pitää olla "vaalea ja luonnonmukaisen värinen". Eli sekä vedensininen, auringonkeltainen, vadelmanpunainen kuin salaatinvihreäkin käy!

Saatiin myös rakennuslupahakemuspohjia ja lomakkeita naapureiden kuulemista varten - tuli vähän yllärinä, että suunnitelmat pitää ennen rakennusluvan hakemista esittää kuudelle naapurille. Tapaamisia pitäisikin alkaa buukata heti alkuvuodesta, sillä rakennusluvan käsittely kestää Nurmijärvellä noin 1,5 kuukautta.

Yritettiin jo udella naapureiden yhteystietoja, mutta niitä ei voitu antaa, koska kukaan ei ollut vielä ostanut tonttia itselleen. Kaupanteon takarajahan on 7.1. Tuli mieleen, että jos joku naapureista yrittäisi saada rakennuslupansa vetämään kamalalla tohinalla ennen kuin esimerkiksi me olemme ehtineet ostaa tonttimme, niin eikö naapureiden tarvitse siinä tapauksessa esitellä meille rakennussuunnitelmiaan? Aika keplottelua!

Sisustushaaste

Kiitos Oravakorven tyypit, kun lähetitte meille Lintumetsään sisustushaasteen! Tehtävä oli kinkkinen, mutta nyt siitä on jotenkuten suoriuduttu.

Haaste kuului näin:

Olkapäällesi istahtaa sisustuskeiju 2500 euron kanssa.
“Saat mitä haluat, mutta aikaa ei ole paljon. Kaikki pitää
käyttää sisustukseen omaan kotiisi. Kerro toiveesi!”

Ja mehän kerromme:

1. Ruokailuryhmä
499e
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/S09917228/#/S79917244

Tykästyttiin alun perin näihin pöytiin hääjuhlapaikallamme. Henkilökuntakin kehui, että ovat käteviä ja kestäviä, vaikka Ikeasta ovatkin.

 

 2. Sohva
849e
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/S29875133/#/S69005359

Kamalan helppo valita sohvaa ilman, että kokeilee istua siinä! :D Tämä soffa olisi olkkariin ainakin täydellisen kokoinen, ja irrotettavat päälliset ovat kanitaloudessa välttämättömät!

 3. Sohvan pikkusisko
449ehttp://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/S09874139/#/S39005365

No otetaan sohvalle vielä kaveriksi pikkusohva, ettei Gustav Kanin tarvitse lepuuttaa lattialla ja jotta lukuisat vieraammekin saavat sohvaa pyrstönsä alle.


4. Minivuodesohva
369e
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/S09843751/#/S09843751

 

Työhuoneeseen minivuodesohva, jossa vieraat voivat nukkua. Tietenkin he jäävät yöksi, kun olkkarissa on niin mukavat sohvat, joissa ilta vierähtää huomaamatta! ;)

 

5. Pitkä työpöytä
161e
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/S59932698/#/S59932698

Okei, ei enää sohvia. Lupaan. Sen sijaan haluan kaksimetrisen työpöydän. Valkoisena, kiitos!


6. Makkarin lipastot
250e
http://jysk.fi/sailytys/lipastot/basic/lipasto-maui-9-koria-valkoinen

Sitten vielä makkariin lipasto, jonka päälle voi iskeä telkkarin ja jonka laatikoihin voi säilöä sukat, sukkahousut, legginsit, korut, helyt, sälät ja sen sellaiset. Tai no koska tämä on tarjouksessa, otetaan saman tien kaksi kappaletta - näyttävät pitkällä seinällä kivalta! Osan laatikoistahan voi ottaa pois, niin hyllyille saa vaikka kirjojakin!


Oho, ylitin budjetin 77 eurolla, haittaakse? En haasta ketään.
T: Nanna

Jouluksi kotiin

Tänään oli suuri päivä! Tai siis kooltaan eli pituudeltaan päivä oli yhtä pitkä kuin kaikki muutkin päivät eli 24 tuntia eli 1440 minuuttia eli 86 400 sekuntia, mutta päivä oli merkityksellisempi kuin keskivertopäivät.

Käytiin aamupäivällä Kylmäkoskella, Helmitalon tehtaalla, allekirjoittamassa talosopimus.

Yön aikana oli tietenkin satanut ensilumi. Meidän autossa, jota Friidaksi kutsutaan, oli kesärenkaat alla ja talvirenkaiden vaihtaminen oli mahdotonta, sillä ne sijaitsivat eri paikkakunnalla. Onneksi saimme isännän vanhempien auton lainaan ja pääsimme huristelemaan Kylmäkoskelle, Helmitalontielle.

Paikalla oli myyjä ja toimitusjohtaja, ja kolmisen tuntia siinä vierähti, kun kävimme kaikki asiat vielä kertaalleen läpi ja juttelimme myös säästä, journalismista ja savumaxeista.

Tässä muutoksia, joita teimme Onnenhelmen pohjaratkaisuun ja vakkarisopimukseen. Ihan kaikkia ei ole kuvaan päivitetty:

- Sisäänkäynti: Kuistin etupuolelta. Normaalissa pohjaratkaisussa sisäänkäynti on etukuistin sivulta. Muutoksesta ei tule lisähintaa.

- Alakerran ikkunat: Halusimme ikkunoihin vain yhden välipuun. Vakiona välipuita on kaksi, eli ikkunat ovat kolmiosaiset. Välipuut ovat kovin kauniit, mutta kaksiosaisista ikkunoista tulvii enemmän valoa sisään ja ne on helpompi pestä. Muutoksesta ei tule lisähintaa.

- Keittiö ja olohuone: Vaihtoivat paikkaa keskenään. Halusimme, että keittiö on etupihalle ja olohuone takapihalle päin. Muutoksesta ei tule lisähintaa.

- Keittiö: Lisäsimme ikkunan alle työtason ja kyseiselle seinälle kaapistoja. On ihana katsella ikkunasta pihalle samalla kun leipoo leipäsiä. <3

- Sauna, kylpyhuone ja kodinhoitohuone: Vaihtoivat paikkoja keskenään. Halusimme kodinhoitohuoneen oven takapihalle päin, koska takapihalla on mukava vilvoitella saunapäivinä. Muutoksista ei tule lisähintaa.

- Yläkerta: Näillä näkymin lisäämme makuuhuoneeseen parvekkeen, hinta parvekeovineen 3 500 euroa. Partsilta on hyvä ravistella yläkerran mattoja ja petivaatteita ja juoda vaikka aamukaffet. Myös yläkerta on sitten aikoinaan helppo rakentaa tuota kautta - ettei tarvitse ikkunasta kulkea. x)

- Kiuas ja liesi: Jätimme pois toimituksesta, joten ne hyvitetään kauppahinnasta. Hankimme itse paremmat, näyttävämmät.

- Porrasalunen: Portaikon alle tehdään tila, johon kuljetaan eteisen peiliväliovesta. Lisähintaa tulee pelkästä ovesta.

- Paloeristys: Mikäli autokatos pitää sijoittaa lähemmäs kuin neljän metrin päähän talosta, talon toiseen päätyyn tarvitaan paloeristys, joka sisältää myös paloikkunan. Hinta 2 500 euroa.

- Perustukset: Kauppahintaan kuuluu vakioperustukset. Jos vakioperustukset eivät riitä ja tarvitsemme esimerkiksi lisäanturan tai -korotusta, lisäkustannuksia koituu meille maksimissaan 3 000 euroa.

- Perustusten valu alkaa kesäkuuhun mennessä, muutto joulukuun aikana. Jos talo ei ole joulukuun ainkana valmis, saamme jokaiselta alkavalta myöhästymisviikolta hyvitystä.

JEEEE, jouluksi kotiin! <3

Lämpöö

Nyt kirjoittelen asiasta, josta ymmärrän yhtä vähän kuin kani ruokansa jemmaamisesta.
"Tuo mulle lämpöö, vie mut aurinkoon", räppää Brädi, ja talon lämmitysjärjestelmä on sellainen asia, jota olemme jo kuukausia miettineet.

PILP on Helmitalon vakiovaruste. Ai että mikä häh? PILP on päälämmönlähde. PILP on poistoilmalämpöpumppu, ylimpien ystävysten kesken Pilppi.

Ennen asuntomessuja emme kyseenalaistaneetkaan Pilpin mahtavuutta. Asuntomessujen tietämillä kuulimme kuitenkin vesitakan olemassaolosta. Se on siis takka, jonka sisällä lattialämmitysjärjestelmän vesi lämpenee ja lämmittää näin koko kotia.

Puita meillä on saatavilla, joten takan hyödyntäminen lämmityksessä olisi järkevää. Harmi, että vesitakka on aika uutta ja ihmeellistä, ja monet takkafirmat ovat vasta kehittämässä vesikiertomahdollisuuksia. Kun aloimme etsiä potentiaalisia takkoja, joihin saisi vesikierron, niitä oli hyvin harvassa.

Tilannetta hankaloitti se, että meillä takan on oltava kulmamallinen. Halusimme myös, että vesitakkaa saa käyttää myös sähkökatkon aikana. Vaihtoehdot vähenivät entisestään, kun halusimme takasta riittävän kokoisen, jotta se olisi kannattavaa valjastaa vesikiertoon. Lopulta Tulikiven Kouta oli ainoa potentiaalinen vaihtoehto.

Ilmeisesti Tulikivelläkin tiedetään, ettei markkinoilla ole montaa järkevää vaihtoehtoa kulma-vesitakaksi. Hinta pelkälle takalle olisi nimittäin ollut suolaiset 5300-5800 euroa. Päälle olisi tullut vielä alle 2000 euron hintainen vesielementti, putkityöt, hormi ja näiden kaikkien asennukset. Ja Tulikivi Color -pinnoite, koska olisimme halunneet takan valkoisena. Kokonaishinta tälle lystille olisi siis ollut noin 11 000 euroa.

Vesitakan avulla talo heitettäisiin automaattisesti pykälää parempaan energialuokkaan ja torppamme merkittäisiin puulämmitteiseksi. Paremmasta energialuokasta olisi ehkä hyötyä, jos joskus myisimme talon, mutta sellaisia suunnitelmiahan meillä ei ole.

Ulkonäköseikkoina mainittakoon, että vesitakan putket kulkisivat makuuhuoneen ja kodinhoitohuoneen katossa, ja ne voitaisiin koteloida kauniiksi. Putkien pituudesta voi toki olla haittaa esimerkiksi lämpöhukan muodossa, ja ottaahan se pumpunkin päälle, joten jos vain mahdollista, Ecowatti tai muu varaaja kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle takkaa.

PILP:n tilalle suunnittelimme tosiaan erillistä ilmastointlaitetta ja Jäspin Ecowattia. Ecowattiin olisi voinut näppärästi kytkeä myös tyhjiöputki-aurinkokeräimet. Näin olisimme olleet luonnon parhaita ystäviä, bestiksiä.

Koko suunnitelma alkoi kuitenkin mennä uusiksi, koska olimme liian järkyttyneitä vesitakan hinnasta. Mies laski, että nykyisellä sähkönhinnalla takka maksaisi itsensä takaisin 24 vuodessa, jos sitä lämmitettäisiin ihanteelliset sata kertaa vuodessa maksimipuumäärällä. Ja koska kesällä takkaa ei varmaan tulisi lämmitettyä, potisimme talvella huonoa omaatuntoa, jos takkaa ei tulisikaan joka päivä lämmitettyä. Takasta tulisi äkkiä velvoite, ikävä juttu, vaikka sitähän sen ei ole tarkoitus olla.

Lopulta luovuimme vesitakka-ajatuksesta. Aiomme ottaa Tiilerin(?) tiilitakan, eli Funkkis-Jussin tai Funkkis-Pikku-Jussin, ja sille ystäväksi Pilpin. Tiilitakka varaa lämpöä jopa pariksi vuorokaudeksi. Se on järkevä, jykevä, luotettava ja toivon mukaan kauniskin. Ainakin pienen ehostuksen jälkeen. Kuten meikäläinenkin.

Yllätyimme myös iloisesti, kun kuulimme, että Pilppiinkin voi kytkeä aurinkokeräimet. Aurinkoisista ajatuksista ei siis tarvitse luopua! Aurinkokeräimien takaisinmaksuaika on nykyisellä sähkönhinnalla seitsemän vuotta, mutta asennuksesta koituvat kustannukset vielä pidentävät tätä hetkisen.

Parasta postia

Huhheijakkaa. Tänään postiluukusta tipahti kirje, jota ollaan kesäkuusta asti odotettu. Lopulta, viimein, vihdoinkin mustaa valkoisella! Kunta on päättänyt luovuttaa meille tontin ja päätös on tullut lainvoimaiseksi 26.9.

Varausmaksu on maksettava 25.10. mennessä. Kauppakirja pitää käydä allekirjoittamassa Nurmijärvellä viimeistään 7.1. Mukana tuli jo kauppakirjaluonnos ja muhkea, 60 000 euron lasku. :'D

Kirjeestä selvisi myös lopullinen osoitteemme. Kaikki alkaa hiljalleen tuntua aika todelliselta. Ehkä nyt uskallamme hoitaa sopimusasiat myös Helmitalon kanssa kuntoon! :)

Millainen lattia jalkojen alle?

Me ollaan tunnetusti suunnitelmallisia ihmisiä. Kaikki asiat, kuten silittäisinkö ensin kanin päälakea ja sen jälkeen poskia vai toisinpäin, pitää harkita tarkkaan ja hyvissä ajoin. Niinpä käytiin tänään rautakaupoissa vertailemassa laminaattivaihtoehtoja. Lattia on kuitenkin hallitseva osa koko kotia, ja lattian sävy vaikuttaa keittiökaappien väriin ja huonekalujen väriin ja mattojen ja verhojen väriin ja takan väriin ja kanin väriin, ei kun?

Helmitalon peruslattia on Upofloorin Vitality Diplomat -laminaatti, jonka kovuusluokka on 32. Sävyvaihtoehtoja on 17, ja sävyistä karsimme heti pois kaikki liian tavanomaiset. Emme myöskään halua liian kellertävää tai liian punertavaa lattiaa, vaikka keltainen ja punainen kivoja värejä ovatkin etenkin vaatteissa ja hedelmissä.


Natural oli etenkin isännän mielestä liian luonnollinen.

Puun kuviot eivät myöskään saa näyttää isolla pinnalla liian levottomilta. Tummat lattiat on nyt tosi in ja kamalan kivan näköisiä, mutta pelottaa, että tumma lattia saa huoneet näyttämään pieniltä ja pimeiltä.

No entä sitten vaalea? Se saa tilan takuulla näyttämään isolta ja valoisalta. Mutta koska tykkäämme vaaleista huonekaluista ja seinäpinnoista, vaalean lattian kanssa koti olisi liian platku.



Arctic Wood oli yksi ennakkosuosikeista, mutta kun nähtiin se livenä, sävy oli ihan liian hailakka.


Avenueen me molemmat tykästyimme. Myöhemmin näimme vielä eräässä rakennustarvikeliikkeessä valtavan avenue-mallipalan, ja heti tuli fiilis, että tuon lattian tahdomme jalkojemme alle!

Avenuessa on häivähdys rantabulevardia. Väri on perin passeli. Sopii kanin turkinväriin, toivottavasti ei tunnu käpälien alla liukkaalta.

Ihmeitä tapahtuu: Kastelli aktivoitui

Ihmeiden aika ei ole ohi! Tänään sain hämmentävän puhelun, jota en ikimaailmassa osannut odottaa. En enää. Kastelli-kauppias A nimittäin aktivoitui puolentoista kuukauden viiveellä.

Puhelu eteni näin:

"Kastelli-kauppias A täällä terve! Olit ottanut yhteyttä! Miten teidän talohanke etenee? Koska voitte tulla käymään, että saadaan projekti kunnolla aluilleen?"

Minä: "Niin, yritin ehdottaa tapaamista silloin puolitoista kuukautta sitten. Me ollaan jo päädytty ihan toiseen talofirmaan ja projekti etenee loistavasti - kiitos kysymästä!"

Kastelli: "Voi ei, jaa että nimet on jo paperissa?"

Minä: "Nimiä ei ole paperissa, mutta kyllä me ollaan päätös tehty."

Kastelli: "Sittenhän minulla on vielä mahdollisuus!"

Minä: "No oikeastaan sinun mahdollisuutesi meni jo."

Kastelli: "Saanko kysyä, mihin taloon olette päätymässä?"

Minä: "Saa kysyä, ja kyllä sitä kehtaa hehkuttaakin. Helmitaloon."

Kastelli: "Ai Helmitalo? Sellaisesta en ole kuullutkaan. Ilmeisesti jokin pieni firma. Kai tiedät, että Kastelli on suurin ja mahtavin?"

Minä: "Tiedän, ja Helmitalo se vasta toista maata onkin! Pieni maalaisfirma, jossa asiat sujuvat helposti ja jossa toiminta on ihmisläheistä!"

Kastelli: "Jaa, no pitää varmaan tutustua siihen firmaan."

Minä: "Teepä se!"

Heti seuraavana päivänä tuon puhelun jälkeen Kastelli-kauppias B soitti vielä miehelle ja uteli samalla lailla, miten projekti etenee. Kastelli-kauppias B:hän on se tyyppi, jonka juttusilla kävimme, kun Kauppias A ei vastannut yhteydenottopyyntöihimme.

Viimeistään näiden Kastelli-puheluiden jälkeen tuli sellainen olo, että siitäs saitte, suuret ja mahtavat! Tyritte oman mahdollisuutenne! Me ollaan valittu maailman paras talo. <3

Uusi reviiri!

Terve!

Olen Gustav Kani, tulevan talon suurherra. Emäntä päästi minut tuolta Iloloikkien puolelta tänne pomppimaan ja kertomaan rakennusmietteitä.

Korviini on kantautunut huhu, että kun talvi on ohi ja kevät keinahtelee luoksemme ja ensimmäiset voikukanlehdet puskevat näkyviin, meikäkani, emäntä ja isäntä aletaan rakentamaan uutta kotia!

Emäntä on näyttänyt minulle jo paperia, johon kotimme on piirretty. Nykyään iltamme kuluvatkin leppoisasti, kun istumme emännän kanssa lattialla ja piirtelemme tärkeitä tavaroita kuten häkkejä, vessalaatikkoja, heinätunneleita, ruokakippoja ja kaninkoloja uuden kotimme pohjapiirustukseen. Tällä hetkellä näyttää tosin siltä, etten välttämättä tarvitse ollenkaan häkkiä uudessa kodissa, vaan meikäkanista tulee vapaaherra!

Eräänä päivänä emäntä ja isäntä kiikuttivat minut alueelle, johon uusi kotimme rakennetaan. Luonnollisesti he tarvitsevat myös minun hyväksyntäni ennen kuin kotia aletaan pystyttää. Isäntä tosin vähän loukkasi tunteitani, kun hän kanniskeli minua pitkin tonttia: hän jupisi, että toivottavasti kukaan ei näe meitä nyt - hullunahan meitä pidettäisiin, kun tarvomme täällä kanin kanssa.

Meikäkani oli uudesta reviiristä täysin lumoutunut! Siellä kasvoi koivua, mansikkaa, vadelmaa, mustikkaa ja vähän myös viinimarjaa, ja olen tehnyt jo alustavia suunnitelmia, mitä muuta kasvillisuutta pihaamme istutetaan.

Kasvillisuussuunnitelmani.

On myös meikäkanin onni, että rakennusmääräyksissä meitä velvoitetaan istuttamaan pihaamme vähintään kymmenen puuta tai puskaa. Niistä niiiin tulee meikäkanin puskia! <3 <3 <3 Takapihalle tulee omenapuutarha, jonka katveessa vadelmapuskat kukoistavat, ja takapihan toisella laidalla on Gustavin Kasvimaa, josta palveluskuntani noutaa minulle suussasulavaa salaattia, tuoreita tomaatteja, pitkiä porkkananvarsia, tajunnanräjäyttävää tilliä ja sen sellaista pientä välipalaa.

Asuntomessutunnelmia

Elämäni ensimmäisen 25 vuden aikana en käynyt asuntomessuilla kertaakaan. No tänä kesänä sitten kävimme asuntomessuilla kahdesti. Ensimmäisellä käyntikerralla emme tajunneet katsoa Helmitaloa vielä "sillä silmällä", joten viimeisenä messuviikonloppuna kävimme vielä syynäämässä Onnenhelmen tarkemmin. Totta tosiaan, messuilla oli näytillä yksikerroksinen Onnenhelmi, jonka pohjaratkaisu on liki sama kuin meidän 1,5-kerroksisessa Onnenhelmessä. Yksikerroksiseen taloon vain on lisätty kaksi makuuhuonetta olohuoneenpuoleiseen päätyyn.

Messuilta tarttui mukaan paljon ideoita, suunnitelmia, ajatuksia ja oivalluksia:

 Nätti ja näppärä naulakko.



Tässä talossa portaiden alustila oli otettu hyötykäyttöön. Meilläkin porrasalusesta tulee yksi kodin tärkeimmistä paikoista - siitä lisää myöhemmin! ;)

Harvassa torpassa on nykyään tuulikaappi. Helmitalosta sellainen löytyy. Tässä tuulikaapin vakiovarustus. Ehkä haluamme kuitenkin peililiukuovet? Ehkä.

 Ruokapöydän pitää olla tarpeeksi iso!

 Helmitalon keittiössä on tunnelmaa!

Mutta tässä keittiössä vasta maalaisromantiikkaa onkin! Tykkään, että työtaso on ikkunan ääressä! 

 Okei. Tykkään vaaleista keittiöistä, mutta tämä on ehkä liikaa.

Maustehyllyhifistelyä!

 

Ihan heti ei tulisi mieleen sijoittaa sänkyä näin.

Valosänky.

Kaunis komeroratkaisu.

Jee, ollaan isännä kanssa värien ystäviä! Tapetissakin on Lintumetsän linnut!

Helmitalon makkari.

Meillekin tulee yläkertaan viisto katto. Voin veikata, että vaatekomeroiden löytäminen tulee olemaan hankalaa! Siksi liputan vaatehuoneen puolesta! ;)

 Aika vänkä viidakkohuone! Sisustustarroilla saa ihmeitä aikaan!

Haluan tehostetapetin sängyn taakse! Haluan myös tuollaisen valaisimen, kiitos ja nam! 

Helmitalon toinen makkari oli sisustettu prinsessan huoneeksi.

 

Vau, koko seinä tilaa valokuvakokoelmille!

Kulmasohva olisi siisti! Sohvan pitää olla myös a) muhkea b) ei liian vaalea c) siinä pitää olla irrotettavat päälliset d) jotka ovat myös pesunkestävät.

 

Kaikki pintamateriaalit ovat vaaleita, mutta pinkeillä sisustuselementeillä on saatu ihmeitä aikaan!

 

Lasiseinä saunassa tuo avaruutta, mutta tämä on ehkä vähän liian lasinen. Etenkin, jos kylppärissä on vessanpönttö.

Suihkussa pitää olla väriä, ettei erehdy olevansa uimahallissa, mutta tämä väri on ehkä jo liikaa?

 Saunaledit tuovat tunnelmaa!

 

Hauska pyyheteline!

Messujen rock-sauna! 

Helmitalon sauna. Tykätään LLLL-lauteista!

Helmitalon kylppäriä. Suihkuja on kaksi, ja koristeraidat ovat koreat!

 

Messujen jälkeen alkoi takkapohdinta. Millainen sen pitää olla? Varaava? Vuolukivinen? Rapattu? Laatoitettu? Vesitakka? Tiilitakka? Varmaa oli, että sen pitää olla kulmamallinen, vaalea ja moderni.

Tykkän, että puita käytetään sisustuselementtinä!

 

Työhuone on tärkeä, sillä saatan työskennellä kotoa käsin! Tässä sopessa on ainakin säilytystilaa, kun hyllyä on lattiasta kattoon ja koko seinän leveydeltä.

Ah, saisinpa tuollaisen kirjoituspöydän!

Miehen ottama kuva. Selvästi sekin haaveilee vaatehuoneesta ja kauluspaitojen täydellisestä järjestyksestä.  

 Meikäläinen voisi hyvinkin kuvitella itsensä pyörähtelemässä tällaisessa pukeutumishuoneessa. Kynttilänvalossa, totta kai, ja hissimusiikki soisi taustalla.

 

Nykyään harrastetaan kai tosi vähän peilikaappeja. Iso peili on toki tyylikkään näköinen, mutta miten naisväki tupeeraa tuon ääressä takatukkansa?

 

Aikamoista!

Vessapaperiautomaatti? Mitä ihmettä?

Helmitalon vessakalusteita.

 

Miten olisi suihkulähde ja lasitettu terassi...

 

...tai näköalatasanne? Me ehkä tyydytään vain alaterassiin ja parvekkeeseen...,

...jonne voi sijoittaa joko perinteisen tai modernin riippumaton.

 

Helmitalon terassi.

 

Messujen hämmentävin talo, Maja-talo.

 

Sisäänkäyntiin pitää panostaa! Vauuu mitkä puiset kukkaruukut! :)

 

Musta tuntuu, että meidän sisäänkäynnin yhteyteen tulee myös puupupu. <3