Kasvien keväthuolto

Jestas, mikä kelejä viime aikoina on ollut - melkein joka päivä 10 astetta lämmintä ja auringonpaiste on kieltämättä saanut aikaan sen, että mieli vaeltelee paljon jo pihasuunnitelmissa.

Vielä näin aikaisin ei pihan hyväksi voi kuitenkaan mitään konkreettista tehdä, joten ajattelin tässä joutessani panna sisäkasvit kuntoon.

Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun tuparilahjaksi saamamme atsalea piti istuttaa altakasteluruukkuun - kasvi kun on osoittautunut melkoiseksi juopoksi. No sapivan kokoista purkkia ei tietenkään ollut vapaana, joten päätin sitten istuttaa kihlajaislahjaksi aikoinaan saamamme posliinikukan pykälää suurempaan ruukkuun, jotta kihlajaiskasvilta vapautuisi ruukku tuparikasville.

Tässä lopputulos:

Atsalea.

Posliinikukka.

Sittenhän se ruukunvaihto lähtikin ihan käsistä: Ensinnäkin isännän traakkipuu on päässyt "hiukan" kasvattamaan vartta liian pitkäksi, mikä ei taas kamalasti hivele minun visuaalista silmääni. Niinpä päätin, että traakkipuu on istutettava entistä syvempään ruukkuun, jotta voin piilottaa osan rumasta varresta mullan alle. Ihme, että kasvi edes viihtyy kodinhoitohuoneessa, jonne ei tule luonnonvaloa kuin ulko-oven pikkuikkunasta, ja kasvi kasvattaa vielä poikastakin tuon "kauniin" vartensa sivuhaaraan.

Tässä lopputulos. On se varsi vieläkin ylipitkä. Mihinkähän syvään astiaan sen seuraavaksi koittaisin upottaa - ehkä hankin sille tynnyrin? Tai sitten istutan sen edustalle toisen, sopusuhtaisemman traakkipuun? Tai sitten vaan päästän Gustav Kanin maistelemaan tuota vartta.

Ja tuon traakkipuun nykyinen ruukku vapautui tietenkin limoviikunalta. Meillä oli kaksi limoviikunaa, mutta toinen niistä kaljuuntui pari vuotta sitten aika pahasti eikä ole kasvattanut kaikkiin osioihinsa uusia lehtiä, joten nyt päätin yhdistää viikunat yhteiseen, suureen ruukkuun. Näin toisen kasvin kaljuus ei enää häiritse. :D

Limoviikunat.

Myös onnenbambumme kaipasi kipeästi isompaa ruukkua. Tai olisi kaivannut jo viime keväänä, mutta en halunnut ennen muuttoa vaihtaa kasvia isompaan purkkiin, ettei se vaan innostuisi kasvamaan lisää pituutta. Niin, bambua on nykyään hiukan haastava käsitellä, kun varsi on 2,2-metrinen.

Nyt kasvi sai uuden purkin. Ihmeen helposti ruukunvaihto onnistui - tosin ruukunvaihto oli suoritettava tuossa paikalla, kun ei kasvia voi oikein mihinkään kuljettaa. Kaatumaan kukka ei sentään pääse, sillä se on sidottu siimalla kiinni verhotankoon.

Sitruksen ruukkuun en sen sijaan uskaltanut kajota - onhan kasvi parhaillaan kypsyttämässä hedelmiä. Onkohan muuten ihan normaalia, että hedelmät ovat kehittyneet nimenomaan talven aikana?

Vaikka on meillä muitakin outoja kasveja - joulutähti nimittäin. Tuossa ikkunalla se on nököttänyt joulukuun puolivälistä asti, jolloin ostimme sen Lidlistä, eikä mitään kuihtumisen merkkejä ole havaittavissa. Välillä ollaan jopa pidetty sen takana olevaa ikkunaa raollaan, mutta ei se mistään ota nokkiinsa. Että hyvää joulua vaan. :D

Tee se itse -seinäkoriste

Muutama viikko sitten aloin miettiä, että hmmm, makuuhuoneen seinälle tarvitaan jotain. En oikein tiennyt, mitä se jotain voisi olla, mutta jotain tarvittiin nopeasti eli mieluiten nyt heti.

Perinteinen taulu ei oikein innostanut, joten päätinpä sitten pölliä Gustav Kanilta (älkää vaan kertoko hänelle!) pajunoksan ja askarrella siitä jotain.

Tällainen siitä sitten tuli.

Taivutin pajun sydämen muotoon ja laitoin yhteen kohtaan siimaa, jotta kuvio pysyy muodossaan. Jotta seinäkoriste saatiin sopimaan makuuhuoneen violettiin värimaailmaan, leikkelin paperista kukkasia ja otin esiin vesivärini, joita olin viimeksi käyttänyt arviolta 20 vuotta sitten. Maalasin kukat violeteiksi, kiinnitin ne pajusydämeen ja ripustin koko hökötyksen siimalla ja nastalla seinään.

Kyllä nyt kelpaa!