Ihmeitä tapahtuu: Kastelli aktivoitui

Ihmeiden aika ei ole ohi! Tänään sain hämmentävän puhelun, jota en ikimaailmassa osannut odottaa. En enää. Kastelli-kauppias A nimittäin aktivoitui puolentoista kuukauden viiveellä.

Puhelu eteni näin:

"Kastelli-kauppias A täällä terve! Olit ottanut yhteyttä! Miten teidän talohanke etenee? Koska voitte tulla käymään, että saadaan projekti kunnolla aluilleen?"

Minä: "Niin, yritin ehdottaa tapaamista silloin puolitoista kuukautta sitten. Me ollaan jo päädytty ihan toiseen talofirmaan ja projekti etenee loistavasti - kiitos kysymästä!"

Kastelli: "Voi ei, jaa että nimet on jo paperissa?"

Minä: "Nimiä ei ole paperissa, mutta kyllä me ollaan päätös tehty."

Kastelli: "Sittenhän minulla on vielä mahdollisuus!"

Minä: "No oikeastaan sinun mahdollisuutesi meni jo."

Kastelli: "Saanko kysyä, mihin taloon olette päätymässä?"

Minä: "Saa kysyä, ja kyllä sitä kehtaa hehkuttaakin. Helmitaloon."

Kastelli: "Ai Helmitalo? Sellaisesta en ole kuullutkaan. Ilmeisesti jokin pieni firma. Kai tiedät, että Kastelli on suurin ja mahtavin?"

Minä: "Tiedän, ja Helmitalo se vasta toista maata onkin! Pieni maalaisfirma, jossa asiat sujuvat helposti ja jossa toiminta on ihmisläheistä!"

Kastelli: "Jaa, no pitää varmaan tutustua siihen firmaan."

Minä: "Teepä se!"

Heti seuraavana päivänä tuon puhelun jälkeen Kastelli-kauppias B soitti vielä miehelle ja uteli samalla lailla, miten projekti etenee. Kastelli-kauppias B:hän on se tyyppi, jonka juttusilla kävimme, kun Kauppias A ei vastannut yhteydenottopyyntöihimme.

Viimeistään näiden Kastelli-puheluiden jälkeen tuli sellainen olo, että siitäs saitte, suuret ja mahtavat! Tyritte oman mahdollisuutenne! Me ollaan valittu maailman paras talo. <3

Uusi reviiri!

Terve!

Olen Gustav Kani, tulevan talon suurherra. Emäntä päästi minut tuolta Iloloikkien puolelta tänne pomppimaan ja kertomaan rakennusmietteitä.

Korviini on kantautunut huhu, että kun talvi on ohi ja kevät keinahtelee luoksemme ja ensimmäiset voikukanlehdet puskevat näkyviin, meikäkani, emäntä ja isäntä aletaan rakentamaan uutta kotia!

Emäntä on näyttänyt minulle jo paperia, johon kotimme on piirretty. Nykyään iltamme kuluvatkin leppoisasti, kun istumme emännän kanssa lattialla ja piirtelemme tärkeitä tavaroita kuten häkkejä, vessalaatikkoja, heinätunneleita, ruokakippoja ja kaninkoloja uuden kotimme pohjapiirustukseen. Tällä hetkellä näyttää tosin siltä, etten välttämättä tarvitse ollenkaan häkkiä uudessa kodissa, vaan meikäkanista tulee vapaaherra!

Eräänä päivänä emäntä ja isäntä kiikuttivat minut alueelle, johon uusi kotimme rakennetaan. Luonnollisesti he tarvitsevat myös minun hyväksyntäni ennen kuin kotia aletaan pystyttää. Isäntä tosin vähän loukkasi tunteitani, kun hän kanniskeli minua pitkin tonttia: hän jupisi, että toivottavasti kukaan ei näe meitä nyt - hullunahan meitä pidettäisiin, kun tarvomme täällä kanin kanssa.

Meikäkani oli uudesta reviiristä täysin lumoutunut! Siellä kasvoi koivua, mansikkaa, vadelmaa, mustikkaa ja vähän myös viinimarjaa, ja olen tehnyt jo alustavia suunnitelmia, mitä muuta kasvillisuutta pihaamme istutetaan.

Kasvillisuussuunnitelmani.

On myös meikäkanin onni, että rakennusmääräyksissä meitä velvoitetaan istuttamaan pihaamme vähintään kymmenen puuta tai puskaa. Niistä niiiin tulee meikäkanin puskia! <3 <3 <3 Takapihalle tulee omenapuutarha, jonka katveessa vadelmapuskat kukoistavat, ja takapihan toisella laidalla on Gustavin Kasvimaa, josta palveluskuntani noutaa minulle suussasulavaa salaattia, tuoreita tomaatteja, pitkiä porkkananvarsia, tajunnanräjäyttävää tilliä ja sen sellaista pientä välipalaa.

Asuntomessutunnelmia

Elämäni ensimmäisen 25 vuden aikana en käynyt asuntomessuilla kertaakaan. No tänä kesänä sitten kävimme asuntomessuilla kahdesti. Ensimmäisellä käyntikerralla emme tajunneet katsoa Helmitaloa vielä "sillä silmällä", joten viimeisenä messuviikonloppuna kävimme vielä syynäämässä Onnenhelmen tarkemmin. Totta tosiaan, messuilla oli näytillä yksikerroksinen Onnenhelmi, jonka pohjaratkaisu on liki sama kuin meidän 1,5-kerroksisessa Onnenhelmessä. Yksikerroksiseen taloon vain on lisätty kaksi makuuhuonetta olohuoneenpuoleiseen päätyyn.

Messuilta tarttui mukaan paljon ideoita, suunnitelmia, ajatuksia ja oivalluksia:

 Nätti ja näppärä naulakko.



Tässä talossa portaiden alustila oli otettu hyötykäyttöön. Meilläkin porrasalusesta tulee yksi kodin tärkeimmistä paikoista - siitä lisää myöhemmin! ;)

Harvassa torpassa on nykyään tuulikaappi. Helmitalosta sellainen löytyy. Tässä tuulikaapin vakiovarustus. Ehkä haluamme kuitenkin peililiukuovet? Ehkä.

 Ruokapöydän pitää olla tarpeeksi iso!

 Helmitalon keittiössä on tunnelmaa!

Mutta tässä keittiössä vasta maalaisromantiikkaa onkin! Tykkään, että työtaso on ikkunan ääressä! 

 Okei. Tykkään vaaleista keittiöistä, mutta tämä on ehkä liikaa.

Maustehyllyhifistelyä!

 

Ihan heti ei tulisi mieleen sijoittaa sänkyä näin.

Valosänky.

Kaunis komeroratkaisu.

Jee, ollaan isännä kanssa värien ystäviä! Tapetissakin on Lintumetsän linnut!

Helmitalon makkari.

Meillekin tulee yläkertaan viisto katto. Voin veikata, että vaatekomeroiden löytäminen tulee olemaan hankalaa! Siksi liputan vaatehuoneen puolesta! ;)

 Aika vänkä viidakkohuone! Sisustustarroilla saa ihmeitä aikaan!

Haluan tehostetapetin sängyn taakse! Haluan myös tuollaisen valaisimen, kiitos ja nam! 

Helmitalon toinen makkari oli sisustettu prinsessan huoneeksi.

 

Vau, koko seinä tilaa valokuvakokoelmille!

Kulmasohva olisi siisti! Sohvan pitää olla myös a) muhkea b) ei liian vaalea c) siinä pitää olla irrotettavat päälliset d) jotka ovat myös pesunkestävät.

 

Kaikki pintamateriaalit ovat vaaleita, mutta pinkeillä sisustuselementeillä on saatu ihmeitä aikaan!

 

Lasiseinä saunassa tuo avaruutta, mutta tämä on ehkä vähän liian lasinen. Etenkin, jos kylppärissä on vessanpönttö.

Suihkussa pitää olla väriä, ettei erehdy olevansa uimahallissa, mutta tämä väri on ehkä jo liikaa?

 Saunaledit tuovat tunnelmaa!

 

Hauska pyyheteline!

Messujen rock-sauna! 

Helmitalon sauna. Tykätään LLLL-lauteista!

Helmitalon kylppäriä. Suihkuja on kaksi, ja koristeraidat ovat koreat!

 

Messujen jälkeen alkoi takkapohdinta. Millainen sen pitää olla? Varaava? Vuolukivinen? Rapattu? Laatoitettu? Vesitakka? Tiilitakka? Varmaa oli, että sen pitää olla kulmamallinen, vaalea ja moderni.

Tykkän, että puita käytetään sisustuselementtinä!

 

Työhuone on tärkeä, sillä saatan työskennellä kotoa käsin! Tässä sopessa on ainakin säilytystilaa, kun hyllyä on lattiasta kattoon ja koko seinän leveydeltä.

Ah, saisinpa tuollaisen kirjoituspöydän!

Miehen ottama kuva. Selvästi sekin haaveilee vaatehuoneesta ja kauluspaitojen täydellisestä järjestyksestä.  

 Meikäläinen voisi hyvinkin kuvitella itsensä pyörähtelemässä tällaisessa pukeutumishuoneessa. Kynttilänvalossa, totta kai, ja hissimusiikki soisi taustalla.

 

Nykyään harrastetaan kai tosi vähän peilikaappeja. Iso peili on toki tyylikkään näköinen, mutta miten naisväki tupeeraa tuon ääressä takatukkansa?

 

Aikamoista!

Vessapaperiautomaatti? Mitä ihmettä?

Helmitalon vessakalusteita.

 

Miten olisi suihkulähde ja lasitettu terassi...

 

...tai näköalatasanne? Me ehkä tyydytään vain alaterassiin ja parvekkeeseen...,

...jonne voi sijoittaa joko perinteisen tai modernin riippumaton.

 

Helmitalon terassi.

 

Messujen hämmentävin talo, Maja-talo.

 

Sisäänkäyntiin pitää panostaa! Vauuu mitkä puiset kukkaruukut! :)

 

Musta tuntuu, että meidän sisäänkäynnin yhteyteen tulee myös puupupu. <3

 

Kahden kauppa

Oli elokuun ensimmäinen viikko. Kastelli-kauppias A:ta ei kai vieläkään talonmyynti kiinnostanut, sillä hänestä ei ollut kuulunut pihaustakaan. Niinpä kävimme toisessa toimipisteessä Kastelli-kauppias B:n juttusilla.

Kyselimme, milloin City Economysta järjestetään talonäyttö. Vastaus oli jotain ympäripyöreää, että voimme kyllä kierrellä erilaisia taloja, joissa on samanhenkisiä(!!!) pohjaratkaisuja ja joissa on melkein yhtä isot ikkunat ja yhtä avara tupakeittiö kuin City Economy 93 -talossa. Ilmoitimme, ettei neuvotteluja ole syytä jatkaa ennen kuin olemme nähneet juuri sen mallisen talon, jonka tahtoisimme rakennuttaa. Luulisi, ettei Suomen suurimmalle talotoimittajalle olisi iso vaiva ottaa entiseen asiakkaaseensa yhteyttä ja kysäistä, voivatko uudet, potentiaaliset asiakkaat tulla vilkaisemaan valmista taloa.

Samaan aikaan jatkoimme tutustumista myös Helmitaloon, joka oli asuntomessujen jälkeen kummitellut mielessämme. Siis kummitellut sillain hyvällä tapaa - söpönä ja tunnelmallisena mutta kuitenkin järkevänä ja ihanana ja kilttinä eikä ollenkaan pelottavana kummituksena.

Aloimme olla ihan pihkassa puolitoistakerroksiseen Onnenhelmeen. Otimme myyjään yhteyttä tiedustellaksemme, milloin talonäyttöjä järjestetään. Hän vastasi oitis, että vaikka heti. Alle kahden viikon päästä olimmekin myyjän kotona, joka on niin ikään Helmitalo, jutustelemassa taloasioista. Myyjä kierrätti meitä myös asuinalueella, johon oli rakennettu useampia Helmitaloja. Aika erilaista kohtelua Kastelliin verrattuna, totesin.

Kastellin toimistolla kysyimme, voidaanko olohuone ja keittiö kiepauttaa toisin päin eli niin, että olohuoneen ikkunat olisivat takapihalle päin. Meidän mielestä kun ei ole hauskaa, että ohikulkijat voivat olkkarin jätti-ikkunoista seurata, miten rapsuttelemme Gustav Kania illat pitkät.

No City Economyn kiepsauttaminen ei kuulemma onnistuisi. Sen sijaan Kastelli tarjosi ratkaisua, että koko taloa käännettäisiin tontilla 90 astetta, jolloin isot ikkunat olisivat naapuritalon suuntaan. Ainakaan vieraat eivät eksyisi, kun ohjeistaisimme, että "meidän talo on se, joka on eri päin kuin alueen kaikki muut talot." Toinen vaihtoehto tietenkin olisi, että naapurikin tekisi saman 90 asteen kiepautuksen, jolloin jätti-ikkunamme olisivat vastakkain ja olisimme kuin yhtä suurta perhettä!

Onnenhelmi taas kieppuu helposti: on ihan ok, jos haluamme vaihtaa olkkarin ja keittiön paikkoja keskenään. Myyjän mielestä on myös ok, jos haluamme kiepauttaa kodinhoitohuoneen, saunan ja pesuhuoneen eri järjestykseen. Ei siitä koidu lisäkustannuksia, tietenkään.

Kastellilla myös ihmeteltiin: "Ai te haluatte yläkertaan ikkunat? No niistä pitää maksaa extraa." Kastellilla olisi myös joutunut maksamaan lisähinnan, jos olisi halunnut huoneisiin peiliovet ja toisen suihkun kylppäriin. Helmitalollahan nuo ovat vakiovarusteena.

Helmitalolla on myös enemmän valinnanvapautta materiaalien suhteen: talotehtaalla on yhteistyösopimukset parin rakennustarvikefirman kanssa, ja Helmitalo on määritellyt rakennuttajille budjetin, jolla kyseisiin liikkeisiin saa törsätä. Jos haluat jotain kalliimpaa, maksat erotuksen itse.

Kastellilla taas kaikki muutokset vaikuttivat, jos ei nyt mahdottomilta, niin vähintään hankalilta. Muuttovalmiin talon hintaan olisi toki kuulunut keittiökoneet, mutta olisimme halunneet vaihtaa lieden pykälää parempaan. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaan samalla olisi pitänyt vaihtaa myös kylmälaitteet, astianpesukone, koko setti.

Ulkonäöllisesti nuo kaksi taloa ovat ihan eri maailmoista. Maalaisromantiikka vastaan citytalo.

(c) Helmitalo

(c) Kastelli

Huonoa Helmitalossa on se, että talo on tosiaankin vain yläkertavarauksella, eli yläkerta jäisi täysin itse rakennettavaksi eikä työtä voisi Helmitalolta ostaa. Kastellilla taas yläkerrankin saisi muuttovalmiina.

 

Silti, kun ajoimme Helmitalo-tapaamisesta pois, isäntä sanoi, että valinta taitaa olla selvä.