Talven taikaa

Viime päivinä ollaan päästy ihan tosissaan talven makuun, sillä lunta on satanut täällä Lintumetsässä pal-jon!

Kotikadun lumiset puut ovat kauniita.

Lumi on mukavaa. Ja eipä ainakaan kurja savimaa kulkeudu kengänpohjissa jatkuvasti sisälle, kun maa on lumen peitossa.

Myös lumitöitä on tullut tehtyä. Aika helppohoitoiselta pihamme kuitenkin vaikuttaa näin talvisaikaan eikä lumitöihin mene paljon aikaa. Onneksi emme sijoittaneet autopaikkaa mihinkään pihan perälle, vaan talon päätyyn, jonne on autotieltä lyhyt matka.

Näkymää talon edustalta.

Isoin kolaaminen on yleensä postilaatikolla, jonka edustalle lumiaura jättää usein ihan kiitettävänkokoisen lumivallin. Tuo lumivalli on aina tuupittava johonkin ojaan, että postinjakajaparka pystyy karauttamaan autollaan postilaatikon luokse.

Kuistin katolta on tippunut talon edustalle aika kasa lunta. Ei ehkä kannata tuohon kohtaan mitään herkkiä pensaita istuttaa.

Lintulautakin on lumipalloutunut. :D

Jonain kauniina päivänä kun tulen varastosta, saan takuulla tuon katolta roikkuvan lumikinoksen niskaani. :D

Näkymää varastolta talolle päin. Yleensä teemme varastolle lumikolanlevyisen kulkuväylän. Oikealla näkyy hieno pulkkamäkemme - onneksi emme syksyllä vieneet tuota joutomaakasaa pois tontilta.

Kyllä, se todella toimii: joutomaakasa on mitä täydellisin pulkkamäki. :D

Ja nyt kun materiaalia on riittävästi, pitihän sitä askarrella pihaan myös lumilyhty.

Ai niin: Kaiken tämän talven keskellä kompostorissa on edelleen kuumat kelit. Lämpötila on kieppunut nyt pari viikkoa hellelukemissa ja muutamana päivänä lämpöä oli jopa 45 astetta. Sen jälkeen lämpö alkoi päivä päivältä pudota, mutta viikonloppuna kippasimme pömpeliin puoli litraa kiehuvaa vettä ja muita nesteitä, ja tänään lämpötila on taas komeat 37. Ilmeisesti kuumat lämpötilat kuivattavat massaa sen verran, että lisäkastelua tarvitaan. :)

Hyvä pöhinä

Vielä kaksi viikkoa sitten taisin surkutella, että komposti on jäässä. No nyt on ihan eri meininki!

Viime viikonloppuna kun vein kompostoriin pienen pussukan perus biojätettä, kippasin kyytipojaksi myös 1,5 litraa kiehuvaa vettä ja sekoittelin kompostorin sisältöä. Ja tadaa: seuraavana päivänä kompostin lämpötila oli noussut nollarajasta kymmeneen plusasteeseen.

Luulin sitä vain tilapäiseksi häiriöksi tai aloittelijan tuuriksi, mutta ei. Kompostin lämpötila on jatkanut nousua, vaikka ulkoilman lämpötila on ollut jopa kymmenen astetta miinuksella.

Nyt tilanne on +29 eli kompostissa lymyilevät pienötökät ja örkit nauttivat hellelukemista.

Ja kyllä, tuota mittaria ja viisarin värähtelyitä on vaan ihan pakko tarkkailla joka ikisessä välissä. Kävin myös lainaamassa kirjastosta puutarhakirjoja, joita oli muuten täällä "maalaiskirjastossa" tarjolla kiitettävän runsaasti. No opuksista opiskelin, että kompostorin ideaalilämpötila on 35-50 astetta ja jos komposti pysyy noissa lukemissa, pömpeli on parin kuukauden päästä valmis tyhjennettäväksi.

Saas nähdä miten käy. :)

Uusi vuosi, uudet kujeet

Niin se vuosikin sitten vaihtui, joten taianomaista tätä vuonna kaikille blogin lukijoille!

Heti onnistuneiden uudenvuodenjuhlien päätteeksi flunssa lannisti Lintumetsän väen ja useampi päivä tuli vain pötköteltyä sohvalla - onneksi nyt taas elämä voittaa.

Joululahjaksi saimme ihan mielettömiä, kotiin liittyviä juttuja.

Oltiin ilmeisesti oltu tosi kilttejä!

Ruuvilaatikostoon isäntä saa kaikki nippelit ja nappelit järjestykseen. Lintulaudalle houkutellaan Lintumetsän söpöimmät tirpat. Grillaustarvikkeet voivat olla puolen vuoden päästä hyvinkin tarpeelliset. Paistinpannu ja kattila tulivat tarpeeseen, koska induktioliedellämme eivät vanhat padat ja pannut toimi.

Saatiin myös lattiakuivain ja aika läjä erilaisia saunatarvikkeita ja upeanvärinen löylykiulu, eli voimme sanoa hyvästit muoviämpärille.


Sain myös aivan mahtavan setin puutarhatarvikkeita - tonttu oli osannut arvata, miten kovasti odotan että pääsen kuopsuttamaan maata. :) Oksasakset otettiinkin jo loppiaisena käyttöön, että saatiin joulukuusi karsittua.

Saatiin myös häkävaroitin ja sammutuspeite - toivottiin niitä ihan vain varmuuden vuoksi. 

Ai niin, ja sitten se puukori. Aika hieno, vai mitä?

Olimme siis toivoneet lahjaksi myös puunkantokoria. Olimme asettaneet puukorille kaksi kriteeriä: 1) Korin on oltava sellaista materiaalia, ettei Gustav Kani pysty syömään siihen heti reikiä ja 2) Korista ei saa roskat levitä ympäri taloa.

Enpä olisi uskonut, että isännän vanhemmat alkavat askartelemaan meille omin pikku kätösin pupu-puukoria. Tuo on täydellinen, ja väriensäkin puolesta se sopii upeasti meidän takkamme rinnalle. :)

Puita onkin saanut kantaa viime aikoina ahkerasti sisälle, kun pakkaset ovat olleet niin tuimia. Mutta hienosti on talo pysynyt lämpimänä eikä ole tehnyt tiukkaakaan. Takassa poltamme puuta yleensä muutamia kertoja viikossa, kolme tai neljä pesällistä kerralla. Se tuo kodikasta lämpöä.

Sen sijaan komposti on päässyt jäätymään. Se ei kuitenkaan ole mikään ihme näillä yli parinkymmenen asteen pakkasilla, kun ei komposti missään vaiheessa ehtinyt ihan täysillä käynnistyäkään.

Syynä kompostorin jäätymiseen voi olla myös erään yön tapahtumat: kun erään myrskyisen yön jälkeen katsoimme olohuoneen ikkunasta pihalle, huomasimme, että myrsky oli irrottanut kompostorin kannen, kompostoriin satoi parhaillaan vettä ja biojätteemme lentelivät pitkin pihoja. Aika surullinen näky. Ja oli muuten todella mieltäylentävää lähteä keräilemään likomärkiä biojätteitä pihasta, kun olimme vieläpä puolikuumeisia. :D

Moni on myös kysellyt, mikä tämän blogin kohtalo on, kun talomme on kuitenkin ollut jo pidemmän aikaa valmis. Vastaus: Talo on toki valmis, mutta kesällä rakennetaan vielä autokatos. Kesällä nikkaroidaan myös terassi ja heti keväällä alamme laittamaan pihaa. Yläkerrasta puhumattakaan! Tekemistä, juttuaiheita ja talossa asumisen ihmettelyä riittää siis niin paljon, että blogi on syytä pitää hengissä.