Hiekkadyynistä kuravelliksi

Olipa outo vappuviikko. Heti maanantaina alettiin jännätä, koska meidän multakuormat tulee - oltiin nimittäin sovittu toimitukset vappuviikoksi.

Tilasimme nurmikkomullat siis maaliskuussa järjestetyiltä Puutarhamessuilta. Messuilla myytiin Helsingin veden tuottamaa Metsäpirtin multaa melko muhkealla alennuksella, joten tilasimme multaa ensin 108 kuutiota eli kauttaaltaan 15-20 sentin kerros nurmikkoa varten ja myöhemmin vielä 36 kuutiota pensasaidalle ja muille istutuksille. Yhteensä siis 144 kuutiota.

No vappuviikko eteni ja kovasti odotimme multatoimituksia. Koko keskiviikkopäivän satoi kuin saavista kaatamalla ja piha alkoi olla yhtä lätäkköä ja liejua. Pensasaidalle jo etukäteen kaivetut istutusojatkin tulvivat.

Vettä tuli siis niin paljon, että piti turvautua järeisiin konsteihin: isäntä kävi vuokraamassa uppopumpun, jolla pumppailimme keskiviikkona noin viitisen tuntia istutusojia tyhjäksi - vielä tuossa vaiheessa elättelimme toivoa, että pensasaidan voisi istuttaa tyyliin heti, kun multa vaan saapuisi.

Ei kovin ideaali istutuspaikka pensasaidalle. :D

Ja tadaa, keskiviikon monsuunisateessa saapui myös eka multakuorma. Ei ehkä maailman paras ajoitus.

Auto ei onneksi jäänyt jumiin liejuun, mutta kyllä takapyörät aika syvälle maahan upposivat.

Samalla heitimme hyvästit kaikille viimeisen päälle hiotuille kallistuksille ja pihan tasoitteluille, joita olimme edellisviikolla tehneet. :(

Vappuaattona ja -päivänä saapuivat kolme muuta multasatsia. Alkoi olla pihalla vähän ahdasta, kun traktorikin jätti märkään pihaan aika rajut renkaanjäljet eikä multaa pystynyt levittämään.

Elämme multakasojen keskellä!

Onneksi hillomunkkien teko ei sentään sytyttänyt taloa tuleen eli edes jokin onnistui! Vappusimakin maistui hyvälle ja nimesin sen Lintumetsän Lystikkääksi.

Koska olimme kuitenkin varautuneet siihen, että vappuna tehdään pihahommia ja kaiken kukkuraksi yhdelle sivulle oli pensasaitataimetkin ostettu valmiiksi, aloimme sitten vappupäivänä fiksailla yhden sivun pensasaitaojaa.

Koska omassa pihassamme ei mahtunut eikä pystynyt traktorilla ajamaan, isäntä kuskasi multaa traktorilla naapurin pihan puolelle. Traktorin kauhasta lapioimme mullat kottikärryihin ja kärräsimme istutusojaan. Aika rumba, eikä tilannetta helpottanut yhtään se, että olin saanut keskiviikon uppopumppuleikeissä flunssan.

Itse taimia pääsimme istuttamaan vapun jälkeisenä viikonloppuna. Pensasaidaksi valikoitui siis isotuomipihlaja, koska se kai viihtyy savimaalla, on nopea- ja pystykasvuinen, kukkii nätisti, tuottaa syötäviä marjoja ja saa syksyllä nätin ruskavärin.

Istutusojan kaivoimme ensin 50 senttiä syväksi ja 50 senttiä leveäksi. Sitten täytimme ojan mullalla ja muotoilimme istutusojan kohopenkiksi.

Taimet olivat avojuurisia, mutta kymmenen taimen niput oli kuitenkin tökätty isoihin astioihin, joissa oli multaa. Alkuperäistavoite oli ostaa astiataimia, koska nämä avojuuriset kuulostivat jotenkin epäilyttäviltä, mutta näitä tuli. :D

Ennen istuttamista liotimme taimia vedessä. En tiedä, mikä poppaskonsti sekin oli, mutta niin käskettiin tehdä. :D

Sitten istutimme aina kolme tainta metrille.

. Hieno tuli, vaikka vähän kesken jäi, kun osa istutusojasta oli vielä liian märkä.

Seuraavana päivänä flunssa tuntui vähän siltä, että oli tullut kökötettyä useita tunteja märän istutusojan reunalla. Nyt niistetään isännän kanssa kilpaa, odotetaan maan kuivumista ja pähkäillään, miten tästä suosta noustaan.

Savimaasta hiekkadyyniksi

Nyt loppukoon blogin hiljaiselo, sillä kevät on täällä ja pihatyöt starttasivat tällä viikolla.

Iskä tuli Massikan ja parin muun hyödyllisen vempaimen kanssa auttamaan.

Pihassammehan on lojunut melkein vuoden ajan joutilas, savipitoinen maakasa, josta emme olleet raskineet luopua, kun emme oikein osanneet arvioida, paljonko oman pihan notkelmiin pitäisi vielä savimaata levittää. Maata oli arviolta kuorma-autollinen ja kun viimein aloimme tarjota sitä lähitienoille, kukaan ei kasaa sitten huolinutkaan.

Mutta ei se mitään. Pihatöiden ekana päivänä levittelimme kasaa omaan pihaan...

...ja kaikki meni! Älytöntä, että se kaikki maa-aines mahtui tähän omaan pihaan. Ehkä Helmitalon kaivurikuski osasi jo silloin vuosi sitten näin arvioidakin, ja sen takia jätti kasan tontille

Toisena päivänä pihaa tasoiteltiin, muotoja haeskeltiin ja piha näytti valtavalta, kun kasa oli poissa.

Kallistuksia ja sadevesien virtauksia mietittiin vatupassin kanssa.

Kaiken maailman juurakoita tongittiin lapion voimalla irti, etteivät juuret lähtisi puskemaan pajua nurmikon läpi.

Itse asiassa juurakoita löytyikin aika paljon.

Samoin talon seinustalle alkoi muodostua kepukka- ja kivikokoelma. Alkuun näytti siltä, ettei tontillamme ole yhtään kiviä, joita voisi laittaa kasvimaan koristukseksi, mutta kyllähän noita murikoita sitten löytyikin nelisenkymmentä.

Toisena päivänä myös etupihalle tuotiin lisää savipitoista maata.

 Kolmantena päivänä aamuseitsemän jälkeen haettiin minikaivuri. Sillä oli kätevä kaventaa seinävierustoilla olevia sora-alueita...

...ja kaivaa pensasaidalle istutusojia.

Aamuyhdeksän kieppeillä pihaan kipattiin kasettiautollinen maanparannushiekkaa.

...päivän lopuksi hiekkaa olikin jo hyvin levitelty ja oli vaikea käsittää, että enää savipaakut eivät takerru kengänpohjiin, kun käväisee pihalla.

Iltaan mennessä saatiin myös naapurien rajoille pensasaitaojat kaivettua.

Seuraavana päivänä hiekkahommat jatkuivat.

Tasaista jälkeä tuli. Pihaan tuli lopulta reilun viiden sentin paksuinen hiekkakerros.

Iltapäivällä piha muistutti jo hiekkadyyniä. :D

Kovin kauan ei kuitenkaan ehditty tasaista pintaa ihastella, sillä illalla hiekkaa alettiin jo jyrsiä savimaan sekaan. Koko piha käveltiin siis kahteen kertaan jyrsimen kanssa ympäri, jotta savimaan pinta rikkoontuu ja hiekka tekee savimaasta ilmavampaa.

Jyrsimisen yhteydessä ripottelimme pihaan myös kompostorista tyhjentämämme ainekset ja tuhkaämpärin sisällön. Kaikki poppaskonstit otettiin siis käyttöön, jotta savimaa saataisiin taltutettua!

Viidentenä päivänä Gustav Kani kävi vielä tarkistamassa työn tuloksen ja teki maaperälle viimeiset lannoitus- ja pöyhimisviimeistelyt. Poika meinasi oikein upota hiekkaan. :)

Nyt voidaan hetki hengähtää. Ensi viikolla talkoot jatkuvat, kun pihaan kipataan 108 kuutiota nurmikkomultaa.