perjantai 7. elokuuta 2015

Supermultaa


Nyt kun kesä on edennyt jo elokuulle, olemme tulleet hyvinkin varmoiksi siitä, että pihassa käyttämämme Metsäpirtin multa on jonkinlaista supermultaa. Kaikki nimittäin kasvaa ihan hullunlailla!

Kyllähän se toisaalta tiedossa oli, että tuollainen kompostimulta on ravinteikasta, mutta ihan tällaista kasvun ihmettä emme odottaneet.

Moni puhui meille etukäteen, että ensimmäisenä kesänä nurmikko olisi vielä ohutta ja laikukasta ja kaljut kohdat korjaantuisivat vasta ajan myötä. Mitä vielä: en ole ehkä ikinä missään nähnyt näin tuuheaa nurmea, mikä meillä on nyt jo - kaksi kuukautta ensimmäisten kylvöjen jälkeen.
Gustav Kani tarkkailee nurmikon kasvua.

Sen lisäksi, että nurmikko on tuuhea, se myös kasvaa älyttömän nopeasti - jopa liian nopeasti. Nyt olemme joutuneet leikkaamaan nurmikkoa kahden-kolmen päivän välein. Kerran leikkuuväli venähti neljään päivään, ja silloin leikkaaminen olikin ihan tuskaista: nurmi oli niin pitkää, että leikkuri meni tukkoon noin kolmen metrin välein ja leikkaaminen ja tukosten jatkuva avaaminen veivät tosi paljon aikaa.

Ja koska nurmikko kasvaa niin kovaa vauhtia ja nurmikkoa pitää ajella niin usein, eivät edelliset ruohonsilput ehdi kadota nurmikolta ennen seuraavaa leikkauskertaa. Niinpä isoimmat silput on hyvä haravoida ainakin silloin tällöin pihasta pois, jotta leikkuri ei ihan niin herkästi tukkeutuisi.

Kaikenlaisia ongelmia siis. :D Ihan jännä nähdä, millaiseksi nurmikko kehittyy vuosien saatossa ja miltä se näyttää esimerkiksi ensi talven jälkeen. En kyllä yhtään panisi pahakseni, vaikka tuo kompostoitu supermulta vähän menettäisi vuosien kuluessa tehoaan.

Nurmikon lisäksi myös kasvimaan kylvökset ovat kasvaneet ihan hervottomiksi: perunanvarret humahtivat hetkessä marjapensaan kokoisiksi ja uudetperunat on jo aika valtavia mötiköitä.
Salaatinkeristä tuli tällaisia.

Myös marjapuskat ovat tuottaneet iloisia yllätyksiä, nimittäin marjoja! Luulimme, ettei marjoja vielä ensimmäisenä kesänä tulisi, mutta mitä vielä: pääsimme juuri maistelemaan ensimmäiset mustaherukat, karviaiset ja vadelmat. Mustaviinimarjoja tuo ylväs taimemme tuotti vain ruokalusikallisen, mutta vadelmia ja karviaisia on tulossa taimien kokoon nähden oikein hyvä määrä. Hyvin ovat siis marjapensaatkin sopeutuneet ja juurtuneet tuohon supermultaan.
Ja sanomattakin on varmaan selvää, että Maurin Makeat vadelmat ovat niin isoja mollukoita ja niin makoisia, etten ole ennen vastaavia nähnyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti